Hae
Outi Karita

Liikuntafiilistelyä ja tavoitteet liikkumiselle!

Liikuntafiilistelyä

Liikuntafiilistelyä on ollut ilmassa viime aikoina ja voin todella sanoa, että on aivan mahtavaa, kun kivut tai pelot kivusta eivät enää rajoita liikkumista! Fiilistelen ihan aidosti liikkumistani, treenejäni, lenkkejäni. Mä oon aina tykännyt liikkua monin eri tavoin, vauhdikkaasti, hitaammin, lihaskuntotreeniä tehden, kehoa huoltaen ja joogaten. On mahtavaa, kun voi liikkua ja liikuttaa kehoa sekä ennen kaikkea nauttia siitä liikkeestä ja siitä, mihin keho pystyy ja välillä myös haastaa itseään, kokeilla jotain uutta, harjoitella ja vähän puskeakin kohti uusia taitoja, kohti parempaa kehonhallintaa, liikkuvuutta ja kyvykkyyttä! On kuitenkin tärkeä tietää ja huomata milloin on puskemisen aika ja milloin on syytä himmata. On myös tärkeä pitää huoli siitä, miksi liikkuu. Liikkuminen ja kaikki liikunta on parasta, kun sen tekee itseään ja omaa hyvinvointiaan varten, itseään ja hyvinvointiaan kunnioittaen ja nauttien kehosta ja sen liikkeestä!

liikuntafiilistelyä

Liikkumisen rajoitteet

Jos palaan hieman tuonne alkuun, missä mainitsin kivun ja pelon siitä. Raskauden pistivät uusiksi mun liikuntatottumukset todenteolla ja raskauksien jälkeenkin jatkui myllerrys sillä saralla. Raskausaikana kummassakin raskaudessa mulla on ollut kovat liitoskivut noin rv 22 alkaen eli melkein puolet raskaudesta on tarvinnut huomioida nuo liitoskivut. Niitä on saatu helpotettua, mutta ne rajoittivat todella paljon liikkumista, sillä jo kävely lisäsi kipuja ja onpa kerran jos toisenkin Riku taluttanut mut meidän eteisestä olkkarin sohvalle kauppareissun päätteeksi. Vaikka kipuja siis pystyi helpottamaan, ne äityivät myös helposti päälle jos kehoaan ja sen löysää kudostyyppiä ei huomioinut tarpeeksi. Yhtenä syynä liitoskivuille, joita tosiaan kaikilla ei tule edes vähää on ollut löysä kudostyyppi.

Löysä kudostyyppi on toki vaikuttanut kehossani sitten myös raskauksien jälkeen. Ensimmäisen raskauden jälkeen, kun liitoskipuja ei enää ollut niin en osannut asiaa huomioida, ennekuin keho pysäytti mut todella kovalla jalkapohjakivulla. En pystynyt kunnolla kävelemään. Tähän vaikutti moni asia, löysä kudostyyppi, kireä takaketju, liian innokas lenkkeily huonoilla kengillä…. Jalkapohjakipuhan oli enemmänkin oireiden kulminoituminen sinne jalkapohjiin, koko kehoa piti huomioida ja huoltaa. Kun kivut alkoivat vihdoin helpottaa tulinkin toisen kerran raskaaksi ja homma lähti pian taas rullaamaan samaa kaavaa noudattaen. Bellaa odottaessa tosin osasin huomioida monia asioita paremmin ja samoin Bellan raskauden jälkeen, mutta niin vaan taas oli jalkapohjat herkästi kipeytyvät.

Muistan, kun joskus kirjoitin, että 5000 askelta päivässä on liikaa, silloin jalkapohjat tulevat kipeiksi. Tuntuu, ettei tuosta olisi edes kovin kauaa aikaa, olisikohan ollut vuosi sitten. Tämä kenties kertoo siitä kuinka paljon pystyin liikkumaan. Lasten kanssa ulkoilut ja kauppareissut olivat mun liikettä tuolloin jalkojen päällä. Joskus vähän tanssahtelin ja pääasiassa keskityin joogaan ja kehonhuoltoon.

Pääkopallahan tässä on ollut paljon työstämistä, todella paljon! Olen kuitenkin päässyt ihan hyvään sopuun asian kanssa ja ymmärtänyt, että ehkä jotain oli myös muututtava. Löydettävä oikeasti se omasta kehosta nauttiminen uudelleen ja huollettava kehoa urakalla! Voin todellakin sanoa, että liikunnan ja hyvinvoinnin suhteen oli aika uusiutua niin sanotusti! Palata juurille, ja aloittaa kirjaimellisesti alusta!

Kivuista ja peloista eroon

Vaikka olen sen huomannut kyllä syksyn myötä jo niin silti on jokin jarruttanut minua viime vuoden puolella ja se on ollut pelko. Pelko kivusta ja arkuus tehdä asioita, kuten vaikka hyppiä. Mitä jos hyppelen ja käykin niin kuin joskus kävi, polveen iski jäätävä kipu parista xyi hypystä Fröbeleiden palikoiden tahtiin ja se kipu kesti useamman päivän. Mitä uskallan tehdä? Tajusin tuossa vuodenvaihteessa oikein kunnolla, että multa on kivut poissa ja myös tuo pelko ja mikä vapaus tilalla, aivan mahtava! Liikuntafiilistelyä on todella ollut ilmassa ja ihan syystä! On ihana liikkua, olla kiitollinen siitä mihin keho pystyy ja siihenkin mihin kaikkeen se on pystynyt vuosien varrella ja isoimpana raskaudet, se on mahtavinta mihin keho pystyy!

liikuntafiilistelyä

Liikuntafiilistelyä ja tavoitteita

Mä liikun ja mä nautin siitä! Mä hypin, hölkkään, tanssin, pyöräilen, treenaan kehonpainolla ja painoilla, joogaan, venyttelen, nautin kehostani! Otin HERO treenien tehosetin ensin kolmeksi kuukaudeksi itselleni, mutta päädyin jo vuoden asiakkuuteen, sillä tää on tuonut niin paljon hyviä treenejä mulle, että odotan aina seuraavia! Joka treeni on erilainen ja mä tykkään tällä hetkellä tehdä ohjattuja treenejä kotona! Oon saanut ihan mahtavia onnistumisen kokemuksia treeneistä, joihin en olis itse itseäni haastanut. Tehosetissä on vahvasti mukana henkinen puoli eikä kyseessä ole mikään dietti tai muu sellainen. Tässä nimenomaan liikutaan ja nautitaan siitä liikkumisesta! Kotona on myös helppo treenailla ja näiden lisäksi tanssin, joogaan, lenkkeilen ja kuntopyöräilen ihan fiiliksen mukaan. Jos pitäisi sanoa tavoitteet liikunnan suhteen niin ne ovat parempi fyysinen kunto, kyvykkyys niin aerobisessa kuin voimallisessakin mielessä, liikkuvuuden ja kehonhallinnan parantaminen! Multa toivottiin postausta myös kehonkuvasta ja itsetunnosta. Niihin aiheisiin on hyvä jatkaa tämän postauksen jälkeen!

liikuntafiilistelyä

Lue myös

Mun harrastukset nykyään (2021)

Harrastukset ennen lapsia

Instassa

@outikarita

Kohti valoa!

Kohti valoa, se voi tuntua nyt todella vaikealta! Viime viikko kyllä myllersi maailmaa ja se myllerrys jatkuu. Tällaisessa tilanteessa voi olla vaikea löytää valoa. Itse olen rajannut hyvin tarkkaan kuinka paljon luen uutisia, kuinka paljon katson tietoa, kuvia, videoita maailman ja sodan tapahtumista. On helppo hukkua ahdistukseen, vaikeampi nousta sieltä pois! Itse käytän apunani itseni rauhoittamiseen ohjattua meditointia, musiikkia (Fia ja panhuilumusiikki maadoittaa hyvin itseäni) ja liikettä, tanssi ja ulkoilu tekevät hyvää mielelle, tanssin kautta usein puran tunteita ja ulkoilu rauhoittaa! Tilanne tuo monenlaisia tunteita pintaan ja tuo ihmisistä esiin erilaisia puolia, vihaa, pelkoa, toivoa, auttamishalua….

Me elämme 2020 lukua ja on hyvin vaikea ymmärtää maailman tapahtumia todeksi tässä ajassa, tässä maailmassa! Kuitenkin, se mitä tapahtuu niin on todellista, siltä ei voi sulkea silmiä, Kuitenkin voi suojata myös itseään ja rajata sitä tiedon ja uutisten määrää, jota some, uutiset, lehdet, kaikki on tulvillaan. Riittävän tiedon saa hukuttamatta itseään siihen. On keinoja auttaa ja tukea ja siihen on hyvä valjastaa omia energioitaan, mieluummin siihen kuin ahdistukseen, vihaan ja pelkoon.

Somessa sitä välillä miettii, että voinko mä tässä maailmantilanteessa jakaa jonkun fiilistelytunnelman. Mä oon sitä mieltä, että voin! Me tarvitaan elämää ja valoa. Mä haluan jakaa ajatuksia tästä maailmantilanteesta silloin kun tuntuu, että mulla on sanottavaa, mutta mä haluan itsekin somessa nähdä ja kuulla myös muutakin. Mä olen muutakin ja mun elämä on muutakin! Nyt ei ole aika jähmettyä ja lakata elämästä!

Itseäni pelottaa sodan lisäksi juurikin se, miten tämä vaikuttaa meihin kuhunkin, mitä tämä tuo esiin meistä! Se miten asiaa käsittelemme ja millaisia tunteita itse kohtaamme, se kaikki heijastuu meidän ympärillemme ja eniten kaikista lähimpinä oleviin, itselläni omaan perheeseeni, puolisooni ja lapsiini. Meidän kulttuurissa on kipeitä pisteitä, jotka ovat toisissa hyvinkin syvällä ja ne pisteet saattavat nousta pintaan voimalla! Historiakin vaikuttaa reagointeihimme! Välillä se tunne mitä tunnemme ei olekaan omamme, reagointi jolla reagoimme, ei olekaan omamme, vaan ne ovat ylisukupolvisia siirtymiä. Välillä on vaikea ymmärtää ja hyväksyä myös toisen reagointeja, mutta on tärkeää muistaa, että jokaisella meillä on oma historiamme ja siellä takana oman sukumme historia ja taakkakertymät ovat erilaisia.

On tärkeääkin pysähtyä miettimään miten me reagoimme ja toimimme, miten itse reagoi ja toimii. Millaista energiaa itse haluaa virrata, mitä kohti mennä. Tunteet joista käsin elää ja hengittää, heijastuvat ympäristöömme ja se mitä jaamme itsestämme ulospäin lisääntyy. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja kaikki tunteet ovat tärkeitä kohdata. On myös tärkeää etsiä se oma voimansa, juurikin se mitä haluaa itselleen ja ympärilleen ja pyrkiä vahvistamaan sitä!

Me tarvitsemme valoa,
me tarvitsemme rakkautta,
me tarvitsemme toivoa!

Muista antaa tilaa sille, mitä haluat elämään
ja päästää ulos, sitä mitä et halua.
Tällöin voit jakaa myös ympärillesi, sitä mitä haluat itsellesikin!

Muista itseäsi ja perhettäsi maailman myllerryksissä!
Mieti, onko sinulla mahdollisuus auttaa ja tukea!
Ja muista, miten autat itseäsi, rauhoitat mieltäsi ja kehoasi,
onko keinosi hiljainen meditaatio, liike, musiikki, luonto….

Toivotan hyvää viikkoa, rauhaa ja rakkautta!
Jokainen meistä voi säteillä omaa voimaansa ulospäin!

Instassa

@outikarita

Lue myös

Energian heilahteluja

Selvät säännöt somelle!