Hae
Outi Karita

Synnytykseen valmistautuminen

Synnytykseen valmistautuminen on ollut mulle ensimmäisestä raskaudesta asti tärkeää.
Eilen tuli täyteen 38 raskausviikkoa ja odotan synnytystä kutkuttavalla jännityksellä. Oon aikalailla synnytykseen hurahtanut.

Odottavan aika ei sinäänsä tunnu pitkältä edelleenkään, mutta kyllä tässä vähän täpinöissä jo ollaan, varsinkin kun paljon synnytystä ennakoivia tuntemuksia on ollut jo pidemmän aikaa. Tälläkin viikolla yhtenä päivänä supisteli sen verran paljon, että mietein alkaako oikein käynnistellä, ei siis vielä ollut kuin sellaisia että olisi käynnistynyt, sen osasin jo arvioida. Olen valmis synnyttämään, mutta maltan myös odottaa.

Synnytykseen valmistautuminen

Kuva @levonenphoto

Synnytykseen valmistautuminen

Synnytykseen valmistautuminen on tosiaan itselle ollut tärkeä asia. Synnytys on elämän isoimpia asioita jollei jopa isoin, miksi siihen en mitenkään valmistautuisi. Olen esikoista odottaessa halunnut jo tietää niin odotusajasta, synnytyksestä kuin sen jälkeisestäkin ajasta. Fysiologinen synnytys on kiinnostanut eli mitä kaikkea siinä tapahtuu sekä millaisia vaihtoehtoja itsellä voisi olla synnytyksen suhteen ja erilaisten vaihtoehtojen hyvät sekä huonot puolet.

Kävimme esikoisen kohdalla jo mieheni kanssa yksityisen synnytysvalmennuksen kätilö Eliisa Karttusella ja tämän koimme kummatkin todella hyväksi. Mieskin on jälkeenpäin tuota kaikille suositellut. Hänenkin oli helpompaa synnytyksessä olla mukana kun ymmärsi synnytyksen eri vaiheet ja osasi nähdä ne minusta. Hänellä oli keinoja myös auttaa minua esim. akupainannalla. Uskon, että omat synnytykseni olisivat menneet hyvin eri tavoin jos en olisi lainkaan ollut valmistautunut. Olen saanut kaksi hyvin erilaista ja todella hyvää synnytyskokemusta ja lopulta jokainen itse määrittää oman synnytyskokemuksensa. Kokemus voi olla oikein hyvä vaikka synnytys ei menisi niinkuin on toivonut, vaikka tulisi jotain haasteita vastaan. Niihin haasteisiinkin on hyvä valmistautua ja siihen, ettei kaikki menee välttämättä niinkuin toivoisi.

Synnytykseen valmistautuminen

Kehon ja mielen yhteistyö

Synnytykseen valmistautuminen on minulle myös raskausaikana kehon ja mielen huoltamista, synnyttäminenkin on näiden kahden yhteistyötä, kumpaakin on hyvä osata kuunnella ja toimia niiden mukaan. Esim. ei pidä jäädä sänkyyn makaamaan jos se tuntuu huonolta, ei jäädä ammeeseen jos se alkaakin tuntua huonolta… Jos tekee mieli pitää ääntä, mennä johonkin tiettyyn asentoon, liikkua tms. niin ei pidä miettiä muita kuin itseään, ei ainakaan häpeää.

Olen käynyt äitiysfyssärillä, joka on myös doulanamme sekä jo edellä mainitun kätilön Liito tunneilla. Mulla on myös varattuna vielä kätilölle synnytykseen valmistava hoito jos vaan ehdin sinne ennen kuin vauva syntyy.

Mitä lähemmäksi synnytys tulee, niin sitä enemmän alan vaipua sellaiseen omaan synnytyskuplaan ja rauhaan. Aivot eivät enää kauhean hyvin toimi, ajatus ei kulje, mutta on paljon levollisempi olokin.

 

Mulle järjestettiin myös aivan ihanat Mother blessing äitijuhlat, joiden olen sanonut olevan aivan mahtava tapa valmistautua synnytykseen. Siitä juhlasta on paljon asioita kulkenut tän loppuraskauden mun mukana, kuten suola joka juhlissa tehtiin. Sitä olen käyttänyt jalkakylvyssä viikoittain ja olen lukenut lappusia joita mulle on kirjoitettu juhlassa. Juhla antoi myös paljon sellaista sisäistä rauhaa ja käynnisti tavallaan sen synnytyskuplaan vajoamisen. Juhlista olen ajatellut kyllä tehdä oman postauksensa kunhan ehdin.

Sairaalakassi ja kotona asiat valmiiksi

Nämä on myös synnytykseen valmistautumista. Pakata sairaalakassi valmiiksi ja laittaa vauvaa varten tiettyjä asioita valmiiksi. Sairaalakassi on nyt muutaman viikon ollut pakattuna makkarin nurkassa ja sen sisältö mukailee paljon edellisiä kertoja. Tosin siellä ei ole vielä sitä puhelimenlaturia, jonka monet mainitsevat törkeänä asiana. Jokaiselle on omat törkeät asiansa ja kyllä se laturi mullekin varmaan mukaan tulee.

Mulle tärkeitä asioita on synnytystä varten oma musiikki (spotifyssä soittolistat), tens laite, synnytyseväät, pillillinen vesipullo ja tiettyjä omia asioita sairaalaan, kuten omat sandaalit, sukat, joku neuletakki tms., hygieniatarpeita, vauvan viltti, jossa jo kodin tuoksu, kotiutumisvaatteet ja led kynttilä  joka viimeksikin toimi ihanana yövalona osastolla. Kassin päälle on myös laitettuna kaurapussi, rebozaliina ja guashakampa, joita voi myös jo kotona käyttää ja ovat jo nytkin käytössä.

Samassa nipussa kulkee mukana myös neuvolakortin kanssa lappu miehelleni ja doulallemme, mitä toivon synnytyksestä ja heiltä sekä synnytyskirje sairaalalle toiveistani.

Synnytystoiveet

Pakko aina huomioida, että ei, synnytystoiveiden kirjaaminen ei ole sama asia kuin synnytyksen suunnitteleminen ja käsikirjoittaminen. Synnytyksessä on kyse isoista luonnonvoimista ja mitenkään ei voi synnytystä kontrolloida menemään tietyllä tapaa, aina voi tulla eteen asioita, jotka estävät tiettyjä asioita ja silti synnytys voi olla oikein hyvä! Itselläni ensimmäinen synnytys mukaili kyllä toiveitani, toinenkin melkein, mutta en vain ehtinyt veteen, kun sairaalassa ehdittiin olemaan ennen vauvan syntymää vain 44 minuuttia.

Jos ehdin niin voin vielä tarkemmin rustailla toiveistani, mutta pääpiirteittäin tässä… Toivon mahdollisimman luonnonmukaista synnytystä ilman lääkkeellistä kivunlievitystä ja ylimääräisiä puuttumista synnytyksen kulkuun. Mitään en tietenkään poissulje ehdottomuudella vaan synnytyksessä pitää edetä tilanteen mukaan. Toivon kovasti vesisynnytystä ja sairaalalle lähtiessä jo aiotaan tämä toive esittää soittamalla synnärille, että amme valmiiksi (viimeksi amme ehti täyttyä, mutta minä en ehtinyt ammeeseen). Satasairaalassa on tehty myös yhdestä synnytyssalista synnytystupa, joka ensisijaisesti on juuri luonnonmukaista/lääkkeetöntä synnytystä toivoville ja sinne toivon mikäli se on vapaana. Toki synnytystupakaan ei näitä poissulje tarpeen vaatiessa. Synnytystuvasta on tehty valmiiksi hieman lempeämpi jos niin voisi sanoa, siellä on hieman erilaisia vaihtoehtoja ja viimeksi synnytynkin siellä, mutta en ehtinyt kauheasti hyödyntää tuvan tarjoamia mahdollisuuksia kuin vasta synnytyksen jälkeen kun sain makoilla Rikun ja vauvan kanssa parisängyllä. Toivon lempeää ja rauhallista ympäristöä ja kohtaamista kätilön kanssa.

Doula mukana synnytyksessä

Mun ihana ”äitiysfyssärivelhodoulaystäväni” Maija Korkeamäki toimii meillä doulana, kuten viimeksikin, jos vain ehtii/pääsee mukaan. Hänestä oli huiman iso apu viime synnytyksessä. Mua auttoi kahdet kädet. Rikusta on aina ollut huima apu, joten kyse ei ole siitä etteikö puolison apu voisi olla riittävää ja hyvää, mutta olemme kummatkin Rikun kanssa todenneet doulasta olleen hyvän avun. Maija tuntee myös mun levon ja pystyy synnytyksen aikanakin hoitamaan mua ja neuvomaan esim. asentoja, jotka provosoivat synnytystä eteenpäin. Vaikka itsekin tiedän niitä keinoja niin ne ei välttämättä tule siinä hetkessä mieleen ja on myös ymmärrettävää ettei puolisollakaan tule kaikki jutut mieleen, kun on oman lapsen syntymästä kyse.

Tästä tulikin pitkä postaus ja mikäli ehdin ja niin palailen muutamiin kohtiin yksityiskohtaisemmin ennen synnytystä, mutta kuka tietää, koska tämä synnytysmatka käynnistyy…. Kysymyksiä saa heittää!

Synnytykseen valmistautuminen

Kuva @levonenphoto

Raskauskuvausten kuvat Anni Levonen @levonenphoto

Lue myös edellisistä raskauksista ja synnytyksistä

Synnytystarina 2020

Synnytystoiveet 2020

Synnytyskertomus 2017

Synnytystoivelista ja aktiivinen synnytys 2017

Instassa

@outikarita

Raskausvapaa alkoi irtiotolla

Raskausvapaa alkoi viime viikolla ja nyt n. 5 viikkoa laskettuun aikaan.  Kotona olen ollut jo pidempään sairauslomalla, mutta tämäkin on yksi etappi! Raskausvapaa alkaa ja myös siinä mielessä vauvalle paremmat viikot ettei enää tarvi kortisoneja vauvan keuhkoja kypsyttämään jos hän lähtisi syntymään. Niiden toiseen kertaan antamista kun reilu viikko sitten vielä mietittiin kontrolliultrassa. Lauantaina tuli täyteen 35 raskausviikkoa ja alkoi 36. raskausviikko.

raskausvapaa

Alkaa olemaan jännittävät viikot ja itseäni ajatus synnytyksestä kutkuttaa hyvällä tavalla, olen hyvin luottavaisin mielin. Samalla toivon, että vauva malttaa kuitenkin pysyä vielä matkassa, mitä lähempänä laskettua niin sen parempi. Vaikka kroppa kipuilee ja raskaus on toisinaan hyvinkin raskasta niin vauvan on hyvä vielä kasvaa kohdun suojissa. Edelleen olisi myös muutamia puuhia, jotka haluaisin tällä mun tän hetken hitaalla temmolla saada valmiiksi ennen vauvan syntymää.

raskausvapaa

raskausvapaa ja Irtiotto

Ollaan oltu miehen kanssa aina äitiysloman alkaessa viettämässä hotlayö kaksin ja niin nytkin, kun raskausvapaa alkoi niin suunnattiin viikonloppuna Turkuun jo tuttuun hotelliin Aurajoen rannalle viettämään aikaa kaksin.

Kuului tähän reissuun käynti ikeassakin. Hyvä, että se saatiin hoidettua vaikka toisaalta olisi ollut enempi aikaa rentoilla hotellilla ilman tuota ikeastoppia. Ikeastoppi oli täsmäisku menomatkalla  mutta menihän siinä aikaa. Ostettiin siis lisää vaatetilaa yhden vaatekaapin muodossa. Siinä toki meni aikaa, että saatiin siellä suunniteltua kokonaisuus vaikkakin se oli vain yksi yksittäinen kaappi ja sitten haettua siellä varastolla kaikki parikymmentä osaa… Nyt saadaan kuitenkin kaikkien lasten vaatteet järjestykseen, vauvan vaatteet kun odottavat vielä paikkaansa. Vaatekaappi, joka ostettiin on tulevaisuudessa esikoisemme Lukan huoneessa, mutta hänelle remppaillaan oma huone sitten vuoden päästä kuntoon kun alkaa kouluikä häämöttää. Nyt jakaa pikkusiskonsa Bellan kanssa huoneen ja se toimii hyvin vielä. Mutta se siitä, lähtee teksti karkailemaan…

Hotelliksi valikoitui Radisson Blu Marina Aurajoen rannasta. Ollaan täällä usein oltu ennenkin ja oltaisi voitu välillä vaihtaakin paikkaa, mutta sijainti ja hinta olivat jälleen kohdillaan ja on tuo vaan tosi kiva hotelli ja mikä tärkeää, hyvä aamupala!

Raskausvapaa

 

Mä tiesin, ettei mun kroppa jaksaisi hirveästi kävelyä ja kun automatkatkin rasittaa. Vähän nyt kuitenkin halusi nauttia keväisestä Turusta ja tuli nautittua niin, että jäi kuvaaminen. Käppäiltiin Aurajoen rantaa pitkin kahville, mutta vähän oltiin sitten jo liian myöhään liikkeellä, että paikalliset kahvilat olivat juuri ehtineet sulkea ja ketjukahvilaanhan sitä sitten päädyttiin. Ihanan lämmin keli ja aurinko meitä kyllä helli! Muutenkin kun täältä Porista lähtee inankin isompaan kaupunkiin niin jaksaa kyllä aina hämmästyä sitä kontrastia. Pori on melko hiljainen kaupunki ja mm. Turussa ja Tampereella on heti ihan erilainen syke kaupungissa, ihmisiä, musiikkia, elämää… Nautittiin tästä fiiliksestä.

Hotellille suunnattin kuitenkin takaisin kahvit juotuamme ja pieni välilepuuttelu kropalle. Oltiin varattu sitten illaksi pöytä hotellin ravintolasta ja hyvä niin, koska pidemmälle en olisi omin jaloin päässyt. Ruoka oli hyvää ja ihan ei vatsa vetänyt kaikkea. Oltiin ihan varmoja, että huoneeseen päästyä nukahdettaisiin kummatkin alta aikayksikön, mutta kyllä me siinä tovi katseltiin sängystä tolkkua ja höpöteltiin kainalokkain.

Pitkät yöunet ja ihana aamupala aamulla kahden kesken, omaa tahtia, omassa rauhassa, ihanaa ja tervetullutta! Ollaan viimeksi oltu yö erossa lapsista alkusyksystä. Aamupalan jälkeen mä nautin pitkän ja lämpimän kylvyn itsekseni ja löhöttiin kyllä hotellilla siihen puoleen päivään asti.

Ihana olisi ollut vielä käppäillä aurinkoisessa ja keväisessä ilmassa, mutta pakko oli kropan mukaan toimia, niinpä lähdettiin ajelemaan kohti Poria, jossa varsinkin meidän pienemmällä Bellalla oli jo kova ikävä ❤️

Lue myös

35. raskausviikko ja viimeinen kontrolliultra takana

Instassa

@outikarita