Hae
Outi Karita

Toiminnan täyteinen tiistai

Tällä viikolla my day -postaus tiistaista ja nyt hieman jälkijunassa, kun en ole ehtinyt tänne blogin äärelle. Nyt kuitenkin pääsette hyppäämään meidän yhden arkisen päivän touhuihin! Tiistait rullaa melko saman kaavan mukaan varmaan nyt alkuvuodesta ainakin, koska Lukan kerho ja harrastus rytmittää tätä päivää osaltaan!

7.30 heräiltiin Lukan kanssa ja hipsittiin hiljaa olohuoneeseen, jossa Luka käpertyi sohvalla mun kainaloon saman viltin alle. Laitettiin telkkari päälle ja Pikku kakkosen lastenohjelmathan siellä tuttuun tapaan pyöri. Hetken päästä kuuluikin pienten jalkojen tepsutus, kun Bellakin oli herännyt ja tuli makkarista myös sohvalle ja suoraan mun syliin halimaan hetkeksi.

Kasin jälkeen suuntasin laittamaan aamupalaa, lapset tulivat vähän kurkkimaan mitä teen ja Luka toivoi puuroa, joten sitähän mä sitten tein. Puuroa odotellessa vielä katselivat kaksin telkkua samassa pienessä lasten nojatulissa viekutusten istuen. Täytyy kyllä sanoa, että pysähdyn joka päivä, usein useammankin kerran päivässä katsomaan hellyttävää näkyä heistä yhdessä tai erikseen ja lämpö läikehtii sisällä!

Puuroa oltiin sitten syömässä joskus puoli ysin jälkeen ja hyvin maistui kaikille. Lapset paineli puuron jälkeen hetkeksi touhuihinsa ja mä aloin täytellä Lukan kerholappuja. Tänään kun alkoi avoimen päiväkodin kerho joulutauon jälkeen, mutta paikka ja työntekijät ovatkin uusia, kerhokaverit kyllä pysyivät ja vähän tuli uusiakin. Niin, join teetä ja täyttelin Lukan tietoja. Sitten katsoinkin kerhorepun jo valmiiksi ja huomasin, että on aika vaihtaa isompiin kerhotossuihin.

Välillä vaihdettiin päivävaatteet ja tehtiin aamutoimia ja sitten taas lapset touhuttivat omia puuhiaan, suosikkina taisi olla keittiöleikki sekä huilailuleikki viltin alla. Vietettiin rento aamupäivä sisällä, koska edessä oli muuten melko aktiivinen loppupäivä. Yhdentoista maissa syötiin lounas. Tein itselleni halloumsalaatin ja lapset saivat makaronilaatikkoa, jota itse ei nyt tällä kertaa vain tehnyt mieli, teki mieli salaattia.

Lounaan jälkeen ehdotin Lukalle jos pelattaisiin yksi muistipeli ennen kerhoon lähtöä. Otettiin vain osa korteista peliin ja loppuja kortteja Bella sai tutkia mun ja Lukan pelatessa. Luka voitti yhdellä parilla mut ja pelin jälkeen kysyi, ”joko lähdetään sinne kerhoon?” Luka lähti siis oikein mielellään ja suorastaan innoissaan kerhoon, vähän häntä harmitti, kun työntekijät vaihtui, mutta ei antanut sen enempiä haitata. Innoissaan hän sinne meni ja jäi.

Yhden aikaan olin sitten Bellan kanssa taas kotona ja Bella nukahti autoon päiväunille niin kuin oletinkin ja sai jatkaa uniaan terassilla rattaissa. Oli vähän hassu olo olla yksin sisällä tähän aikaan päivästä. Keitin itselleni latten ja otin kirjan sohvannurkkaan. Pieni hetki tuttuun tapaan, mutta nyt täysin yksin.

Pienen hetken jälkeen aloin kotipuuhiin, siivoilin vähän lattioita tyhjäksi ja Bellan herättelin hieman ennen kolmea. Sitten alettiinkin vihdoin purkamaan joulukuusta, koristeet laatikkoon ja Bella auttoi innoissaan. Lukahan ei olisi halunnut, että kuusta puretaan vielä, kun kaikki kaverit ei ole sitä nähneet ja se on kuulemma niin kaunis. Yhdessä sitten vielä imuroitiin Bellan kanssa!

Riku toi puoli neljän jälkeen Lukan kotiin kerhosta. Sovittiin, että pääasiassa Riku hakisi tiistaisin Lukan kerhosta töistä tulessaan. Kerho kun loppuu puoli neljä ja sitten Lukan voimistelukoulu alkaa jo viideltä, niin ei tule niin kova hässäkkä siinä mulle, kun tarvisi kuitenkin Bellakin napata mukaan jos itse hakisin. Lukalla oli mennyt uudessa kerhossa tosi kivasti päivä ja hän oli siitä hyvin innoissaan! Hieman väsyksissä, kun tuohon aikaan, kun kerho nyt oli, on Luka tottunut rentoilemaan äidin kanssa ensin kirjahetkellä ja sitten jonkun ohjelman tai pelin äärellä, ei toki koko tuota kerhoaikaa, mutta osan siitä.

Neljältä oltiinkin sitten mä ja Luka syömässä jauhelihakeittoa. Bella kun oli vetänyt kolmen maissa välipalasmoothien niin söikin Rikun kanssa vasta myöhemmin. Toki Bellakin halusi pöytään, kun mä ja Lukakin siinä oltiin, niin annoin sitten paperia kynät, niin pääsi yhden lempipuuhansa äärelle, piirtelemään!

Ruuan jälkeen laitoin Lukalle yhden ohjelman hetkeksi pyörimään, niin sai hetken huilia sohvalla. Puoli viiden jälkeen lähdettiinkin sitten kohti urheilutaloa, jonne vein Lukan voimistelukouluun. Riku jäi Bellan kanssa kotiin. Mä vien ihan mielelläni Lukan sinne, saan omaa aikaa Lukan jumpan aikana tunnin itselleni. Tällä kertaa kävin kävelylenkillä kuunnellen äänikirjaa, Camilla Läckbergin Jääprinsessaa. Teki oikein hyvää kävelylenkki, sillä mulla oli maanantaisesta HERO tehosetin treenien kotitreenistä etenkin reidet hieman kipeinä, odotin rintalihasten kipeytyvän eniten, mutta lähinnä tuntemukset tosiaan reisissä. Ajattelin josko lenkki vähän palauttelisi ja oli kyllä ihana lenkki!

Urheilutalolta tuli sitten kuuden jälkeen hyvin väsyneen näköinen voimistelukoululainen. Oli ollut kuulemma kivaa, mutta nyt väsytti! Autossa annoin välipalasmoothien Lukalle ja ilman sitä olisi varmaan nukahtanut kotimatkalla. Itsekin söin banskun, kylläkin vasta kotiin päästyä. Kotona heti tulikin sohvalle mun viekkuun ja kysyi, ”voinks mä äiti nukkua nyt tässä?” Hetki vain oltiin siinä. Käytiin kuitenkin vielä suihkussa ja syötiin hyvä iltapala. Mäkin oon ottanut nyt tavaksi syödä lasten kanssa samaan aikaan iltapalan. Aiemmin kun oon syönyt vasta lasten mentyä nukkumaan ja välillä iltapala on siten mennyt tosi myöhäiseksi.

Ps. teessä näkyvä jauhe on pakuria, jota lisään teehen tällä hetkellä ylläpitämään vastustuskykyä.

Riku hoisi lasten iltatoimet ja suuntasi Lukaa nukuttelemaan lastenhuoneeseen. Mä taas menin Bellan kanssa meidän makkariin häntä nukuttelemaan. Kummatkin lapset nukahti siinä ysin maissa, Bella vähän myöhemmin.

Mä vielä keitin iltateen itselleni, luin hetken kirjaa, sain jalkahieronnan ja meillä oli hetki kahden…

Lue myös

Vuoden ensimmäinen maanantai alkoi pusulla

Kiitollisuuden muistoja vuodesta 2021

Odotettu arjen startti!

Instassa

@outikarita

Kiitollisuuden muistoja vuodesta 2021

Jätit, kasvatit ja loit toiveita ja unelmia vuodelle 2022.
Kaikelle ei ollutkaan aika, ainakaan vielä.
Nyt uusi vuosi on entistäkin isompi seikkailu,
johon voin lähteä tietämättä ainakaan täysin,
mitä se tuo tullessaan,
seikkaillen, tutkien, unelmoiden, tarttuen hetkiin ja luottaen intuitiooni.

Näin kirjoitin eilen kalenterini sivuille, joka kehotti miettimään menneen vuoden kiitollisuudenaiheita ja kirjoittamaan tarinan vuodesta 2021 kiitollisuuden näkökulmasta. Tuosta vasta alkoi kirjoitukseni, annoin ajatusten virrata ja kirjoitin samaan tahtiin, joka tarkoittaa kohdallani aikamoista kynän sauhuamista. Tosin tekstin pituus pysyi maltillisena, jotain on muuttunut. En yritä enää kirjoittaa kaikkea mahdollista ja joka ainoaa hetkeä vaan kirjoitin laajemmalla ajatuksella, aidolla ajatuksenvirralla, joka sisälsi monia pieniä ja isoja hetkiä. Tänne blogiinkin olen suunnitellut tehdä koontia viime vuodesta. On aika iso homma kirjoittaa viime vuoden hetkiä ja retkiä ja päädyin siihen, että ei minun tarvikaan. Olen monista jo tänne kirjoittanut, miksi kirjoittaa uudestaan. Mainitsen kenties joitakin tiettyjäkin juttuja, mutta en ala tekemään enää pitkää listaa ja suurta kuvapläjäystä eri menemisistä ja tekemisistä. Olen tehnyt tänne kuukausikoonteja osasta viime vuoden kuukausista ja olen tehnyt monista reissuista ja hetkistä postauksia, voin niitä jakaa tekstin loppuun ja te lukijat voitte valita mitkä kurkitte vielä läpi. Voihan sieltä saada ideoita tämän vuoden tekemisiinkin.

Ajatuksenvirrastani pätkiä….

”Kiitos hetkistä ja retkistä joihin jo uskallauduimme, elämä tuntui normaalimmalta kun sitä eli! Oli jälleen aika monien perinteiden, jotka olivat olleet tauolla edellisen vuoden, oli aika uusien seikkailuiden. Osa retkistä johdatti minut luontoon, josta löysin valtavasti voimaa ja rauhaa, aloin janoamaan sitä lisää ja syksyllä juoksentelin lähimetsässä ja kalliolla, kun kaipasin maadoittumista!”

Vappuna perheen kesken Amarillossa, juhannuksena muumimaailmassa ja risteilemässä, heinäkuussa Särkänniemessä, elokuussa Ähtärissä. Kesä oli aivan mielettömän ihana! Ähtäri antoi hyvän startin syksylle ja siellä todella keräsin virtaa luonnosta! Syksyllä taas enemmän rauhoittumista kotiin, mutta myös välillä reissaten, kuten joulukuussa Koiramäen jouluja Tampereen joulumarkkinat…. Pitkin vuotta retkiä, eniten kesällä ja kaiken keskellä myös niitä ihania arkisia hetkiä!

 

”Vuoden aikana kasvatin ja vahvistin juuriani, kipeiden muistojen ja tunteiden kautta eheytin ja vahvistin juuriani, pystyin päästämään myös jostain irti ja jotain työstän vielä, jolloin tiedän että tulevaisuus voi tuoda jälleen uusia ulottuvuuksia itseni kanssa ja en tiedä, mitä ne ovat. Elämä on seikkailu myös itseeni, kiitos siitä!”

Olennainen ja etenkin Maija, hänen ohjauksensa ja yksilökäynnit ovat olleet iso osa ja tuki tällä matkalla, kehollista ja henkistä hyvinvointia! Tälle olen halunnut löytää aikaa ja mahdollisuuksia ja tämä onkin ollut niin iso ja hyvä satsaus itseeni. Tästä voin ennen kaikkea olla kiitollinen itselleni, mutta myös Maijalle ja kaikille muille matkassa minua tukeneille!

Ihmissuhteet ovatkin olleet hyvin tärkeitä ja on ollut jälleen ihana huomata, miten ihania ihmisiä ympärilläni on, niin lähellä kuin kaukanakin, niin tiiviissä kuin harvemmassakin yhteydenpidossa. Tärkeitä kaikki! Viime vuosi vahvisti muutamaa uudempaa ystävyyssuhdetta elämässäni. Minä riitän oikeille ihmisille juuri tällaisena kuin olen!

”Kiitos elämästä, joka on kaunis ja upea,
jolta olen saanut jo niin paljon
ja jolle haluan vielä antaa paljon ja itselleni itseni.”

Mistä asioista sinä kiität viime vuotta?
Mistä tunnet kiitollisuutta?
Pystytkö näkemään myös vaikeissa asioissa kiitollisuuden aiheita
tai kasvun mahdollisuuksia?

Lue viime vuoden hetkistä ja retkistä top 10+1

Kotiäidin vapaapäivä

Äitien vapaapäivä vol. 2

Meidän vappuhetkiä, retkiä, riemua ja rentoilua

Vuorokauden treffit itseni kanssa

Juhannusperinteet, Muumimaailman kautta laivalle….

Särkänniemi ja Tampereen minireissu

Teräshääpäivä – 11-vuotis hääpäivän viettoa

Sastamala – Päiväretki ja kyläily Herra Hakkaraisen luona

Lomalla Ähtärissä

Muumaa, Koivuniemen Herran landeseikkailu

Jouluinen Tampereen reissu

Instassa

@outikarita