Hae
Outi Karita

Kohti valoa!

Kohti valoa, se voi tuntua nyt todella vaikealta! Viime viikko kyllä myllersi maailmaa ja se myllerrys jatkuu. Tällaisessa tilanteessa voi olla vaikea löytää valoa. Itse olen rajannut hyvin tarkkaan kuinka paljon luen uutisia, kuinka paljon katson tietoa, kuvia, videoita maailman ja sodan tapahtumista. On helppo hukkua ahdistukseen, vaikeampi nousta sieltä pois! Itse käytän apunani itseni rauhoittamiseen ohjattua meditointia, musiikkia (Fia ja panhuilumusiikki maadoittaa hyvin itseäni) ja liikettä, tanssi ja ulkoilu tekevät hyvää mielelle, tanssin kautta usein puran tunteita ja ulkoilu rauhoittaa! Tilanne tuo monenlaisia tunteita pintaan ja tuo ihmisistä esiin erilaisia puolia, vihaa, pelkoa, toivoa, auttamishalua….

Me elämme 2020 lukua ja on hyvin vaikea ymmärtää maailman tapahtumia todeksi tässä ajassa, tässä maailmassa! Kuitenkin, se mitä tapahtuu niin on todellista, siltä ei voi sulkea silmiä, Kuitenkin voi suojata myös itseään ja rajata sitä tiedon ja uutisten määrää, jota some, uutiset, lehdet, kaikki on tulvillaan. Riittävän tiedon saa hukuttamatta itseään siihen. On keinoja auttaa ja tukea ja siihen on hyvä valjastaa omia energioitaan, mieluummin siihen kuin ahdistukseen, vihaan ja pelkoon.

Somessa sitä välillä miettii, että voinko mä tässä maailmantilanteessa jakaa jonkun fiilistelytunnelman. Mä oon sitä mieltä, että voin! Me tarvitaan elämää ja valoa. Mä haluan jakaa ajatuksia tästä maailmantilanteesta silloin kun tuntuu, että mulla on sanottavaa, mutta mä haluan itsekin somessa nähdä ja kuulla myös muutakin. Mä olen muutakin ja mun elämä on muutakin! Nyt ei ole aika jähmettyä ja lakata elämästä!

Itseäni pelottaa sodan lisäksi juurikin se, miten tämä vaikuttaa meihin kuhunkin, mitä tämä tuo esiin meistä! Se miten asiaa käsittelemme ja millaisia tunteita itse kohtaamme, se kaikki heijastuu meidän ympärillemme ja eniten kaikista lähimpinä oleviin, itselläni omaan perheeseeni, puolisooni ja lapsiini. Meidän kulttuurissa on kipeitä pisteitä, jotka ovat toisissa hyvinkin syvällä ja ne pisteet saattavat nousta pintaan voimalla! Historiakin vaikuttaa reagointeihimme! Välillä se tunne mitä tunnemme ei olekaan omamme, reagointi jolla reagoimme, ei olekaan omamme, vaan ne ovat ylisukupolvisia siirtymiä. Välillä on vaikea ymmärtää ja hyväksyä myös toisen reagointeja, mutta on tärkeää muistaa, että jokaisella meillä on oma historiamme ja siellä takana oman sukumme historia ja taakkakertymät ovat erilaisia.

On tärkeääkin pysähtyä miettimään miten me reagoimme ja toimimme, miten itse reagoi ja toimii. Millaista energiaa itse haluaa virrata, mitä kohti mennä. Tunteet joista käsin elää ja hengittää, heijastuvat ympäristöömme ja se mitä jaamme itsestämme ulospäin lisääntyy. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja kaikki tunteet ovat tärkeitä kohdata. On myös tärkeää etsiä se oma voimansa, juurikin se mitä haluaa itselleen ja ympärilleen ja pyrkiä vahvistamaan sitä!

Me tarvitsemme valoa,
me tarvitsemme rakkautta,
me tarvitsemme toivoa!

Muista antaa tilaa sille, mitä haluat elämään
ja päästää ulos, sitä mitä et halua.
Tällöin voit jakaa myös ympärillesi, sitä mitä haluat itsellesikin!

Muista itseäsi ja perhettäsi maailman myllerryksissä!
Mieti, onko sinulla mahdollisuus auttaa ja tukea!
Ja muista, miten autat itseäsi, rauhoitat mieltäsi ja kehoasi,
onko keinosi hiljainen meditaatio, liike, musiikki, luonto….

Toivotan hyvää viikkoa, rauhaa ja rakkautta!
Jokainen meistä voi säteillä omaa voimaansa ulospäin!

Instassa

@outikarita

Lue myös

Energian heilahteluja

Selvät säännöt somelle!

Tammikuussa luettua/kuunneltua

Tämäkin vuosi on alkanut kirjojen suhteen ahkerana. Tammikuussa tuli luettua 1 kirja ja kuunneltua 3. Oikeastaan yksi kuunnelluista oli kyllä jo tammikuun alkaessa loppusuoralla, mutta tammikuun kirjaksi lasketaan, kun kerran loppuun tuli kuunneltua tammikuun puolella. Olen myös lukenut yhtä kirjaa alkuvuodesta alkaen ja näyttää siltä, että sen kanssa menee maaliskuulle asti. Maria Nordinin Eroon oireista vaatii pysähtymisiä, työstämistä ja taukoja. Noh, mennäänpä kuitenkin niihin tammikuun kirjoihin!

Luettuna

E.L. James – Freed
Christianin kertomana

Fifty shades of Grey on varmasti ainakin nimeltä monelle tuttu, kentien myös kirjojen ja/tai leffojen myötä. Kirjathan on sitten ihan eri kaliiperia kuin leffat, kuten aina. Tämän kirjasarjan kohdalla kyllä olen tykännyt leffoistakin ja pitänyt niitä onnistuneina, mutta kirjat on vaan paljon parempia. Ahmein aikoinani kaikki kolme kirjaa ja jokaista osaa Christianin kertomana olen odottanut ja tätä viimeistä aika pitkäänkin. sitten tämän bongasin kirjakaupassa ennen joulua ja olihan se pakko ostaa heti mukaan!

Kolmas osa Christianin kertomana, tavallaan siis kuudes osa ja päätösosa. Vihdoin ilmestynyt päätös kirja tälle kirjasarjalle myös Christianin kertomana. Nämä kaikki 6 kirjaa olen ihan ahminut ja niin kävi tämänkin kanssa! Erotiikkaa ja romantiikkaa lukijalle, kyllä kiitos! Tokikaan tämä kirja ei tunnu todelliselta ja itseäni ainakin tarinassa häiritsee se, miten nopeasti suhde etenee kaikista henkilökohtaisista traumoista huolimatta, mutta silti, nautin näistä kirjoista.

Takakansi

”Christian Grey ja Anastasia Steele saavat viimein toisensa. Mutta onko Christian todella aviomiesainesta, ja koetteleeko Anan vapaa sielu liikaa Christianin tarvetta kontrolloida kaikkea? Parin välinen liekki loimuaa kuumempana kuin koskaan, mutta suuri intohimo nostaa pintaan myös suurimmat pelot. Vanhat kaunat ja kohtalokas virhearvio uhkaavat heidän suhteensa lisäksi heidän henkiään.
Voiko Christian selättää lapsuutensa piinan jättämät jäljet ja oppia ottamaan vastaan Anan ehdottoman rakkauden?”

Kuunneltuna

JOANNA BOLOURI – PARAS AIKA VUODESTA

Tämän esittelin jo joulukuun kirjoissa, mutta laitetaan nyt vielä, koska tammikuun puolella tämä tuli kuunneltua loppuun!

Halusin jonkun kevyen jouluhömppäkirjan kuunnella, joten jouluna otin tämän kuunteluun ja sain tammikuun puolella kuunneltua loppuun. Hyvinkin ennalta-arvattava, mut just hyvä kevyen hömpän tarpeeseen! Sydänsuruja, naurua ja romantiikkaa jouluisessa tunnelmassa. Takakansi spoilaa jo osan kirjasta, mutta ei silti täysin…

Takakansi

”Joulun ihme on tapahtunut: tänä vuonna Emilyn ei tarvitse lähteä Lontoosta yksin joulunviettoon vanhempiensa luokse Skotlantiin – mukaan lähtee hurmaava miesystävä. Ei enää naljailua ikuisesta sinkkuudesta, ei sääliviä katseita joulupöydässä. Mutta! Robert särkee Emilyn sydämen vain pari päivää ennen joulua. Eikä unikaan tule kun naapurissa ilakoidaan äänekkäästi joka yö. Miten ihmeessä Emily tulee vielä palkanneeksi tuon raivostuttavasti virnuilevan naapurinsa, Evanin, vara-Robertiksi? Hillittömän hauska matka vähän vinksahtaneen riemuperheen luo voi alkaa.”

Camilla Läckberg – Jääprinsessa

Aloitin tammikuussa Fjällbacka kirjasarjan alusta. Olen aiemmin kuunnellut kirjasarjan loppupään kirjoja, kun en ole huomannut julkaisuvuosia tarkemmin katsoa ja Bookbeat sovelluksessa nämä Läckbergin oli hämäävästi väärässä järjestyksessä, kun haki vain kirjailijan nimellä hänen tuotantonsa.

Olen tykännyt tämän sarjan kirjoista ja hyviä kirjoja jännitys/dekkarikategoriassa. Tässä tosin hieman pisti häiriten kehojen kuvailu, kun tutustuttiin eri hahmoihin. Jotenkin hyvin pinnallista ulkonäkökeskeisyyttä ja paljon henkilöt kokivat myös ulkonäköpaineita, joka tuntui tarinan kannalta turhalta. Ymmärrän kirjoissa henkilöiden ulkonäön kuvailun, mutta näissä kirjoissa se tuntuu olevan sellaista arvostelevaa kuvailua, josta paistaa ajatus tietynlaisten kehojen ja ulkonäön paremmuudesta. Kuitenkin tarina oli mukaansatempaava eikä ainakaan itselleni ennalta-arvattava!

Takakansi

”Erica Falck palaa kotikyläänsä ja keskittyy kirjoittamaan Selma Lagerlöfin elämäkertaa. Maaseudun rauha on mennyttä, kun Erican lapsuudenystävä, Alexandra löytyy kuolleena tyhjillään olevan talon kylpyammeesta. Alexandran elämä ei ehkä ollutkaan niin täydellistä kuin miltä se vaikutti.
Tutkimukset johtavat Alenxandran karmivaan lapsuuteen. Erica päättää paljastaa vanhan ystävänsä kuolemaan liittyvän salaisuuden yhdessä poliisin kanssa. Joku yrittää kuitenkin suojella salaisuutta hinnalla millä hyvänsä.”

Camilla Läckberg – Saarnaaja

Melko karmiva tarina kirjassa ja jännitys pysyi loppuun asti, ei todellakaan itselleni ollut ainakaan ennalta-arvattavissa ratkaisu. Tämä Fjällbacka kirjasarja todella koukuttaa!

Takakansi

”Vapaakirkon pastorin poika törmää ruumiiseen. Poliisit löytävät kahden 1970-luvulla kadonneen naisen luurangot naisen ruumiin alta. Onko poika syyllinen, ja mikä on murhien välinen yhteys?”

Lue myös

2021 vuoden kirjakooste, 50 kirjaa ja oma top 10

Instassa

@outikarita