Äitienpäivän ihanuus
Viikonlopun äitienpäivä lämmittää mieltä edelleen.
Kun äitienpäivän iltana menin nukkumaan,
pysähdyin pitkästä aikaa ajatukseen,
onko tämä toisaan totta ja minun elämääni?
Tämä perhe, mies ja lapset….
Äitiys on mulle luonnollinen osa elämää.
Ei aina helppoa,
mutta niin palkitsevaa ja kertakaikkisen upeaa
ja se rakkaus on jotain niin ääretöntä!
Rakastan!
Ja te kerrotte saman ja paljon muutakin mulle niin monin tavoin,
sanoin, ilmein, teoin…
Luka kertoo rakastavansa äitiä, niin että kukatkin aukeaa ihan kokonaan.
Hän halaa ja pussaa lujaa,
katsoo syvälle minuun ja sanoaa kauniiksi.
Bellan silmissä tuikkii rakkuas,
hänkin näkee minut,
katsoo syvälle,
halauksen lujuus kertoo samaa.
Tässä on turva, tässä on lämpö, tässä on rakkaus!
Sanoja ei tarvita…
Paras lahja mitä elämässä voi saada on lapset,
mutta olihan nämä äitienpäivälahjatkin nyt aivan ihanat.
Ihaninta lasten tekeleet ja onnentoivotukset.
Ensimmäistä kertaa sain myös kerhossa tehdyn lahjan ja kortin,
jotka tekijä niin ylpeänä antoi.
Sitten oli vielä mies lasten kanssa väkertänyt toisen kortin
ja toteutti mun äitienpäivätoiveet
aamupalasta, päivällisestä ja kakusta
sekä uudesta hamam kylpy-/aamutakista.
Oon aika onnenmama kyllä, kiitollinen ja onnellinen!
Nukkumaanmennessä, kun päivä rauhoittuu,
on se sitten ollut millainen tahansa,
niin en voi olla kuin kiitollinen tästä kaikesta mitä olen saanut!
Kyllä tämä ajatus pysäyttää usein päivälläkin minut
ja iltaisin aina!
Miten sulla äitienpäivä meni?
Rikun äitiä me myös onniteltiin sunnuntaina, kun tulivat meille kahville
ja omaa äitiäni näin maanantaina, lähes kokopäivä vietettiinkin yhdessä.
Lue myös
Instagramissa