Hae
Outi Karita

Toimiva perhe – Kirjaesittely

Toimiva perhe, sehän kuulostaa varmasti siltä mitä halutaankin. Kukapa ei haluaisi toimivaa perhettä, mutta mitä se tarkoittaa ja mitkä ovat keinot siihen. Toimivuus voi tarkoittaa moniakin asioita, riippuu varmasti paljon vastaajasta.

Toimiva perhe nimellä kulkee jo edesmenneen maailmankuulun psykologin Thomas Gordonin kirja ja kurssi, jota hän on itse vetänyt ja jota vetää edelleen asiaan kouluttautuneet henkilöt. Itse olen nyt lukenut tuon kirjan ja kurssille kovasti haluasin. Sellainen oli tarkoitus järjestää täällä Porissa jo viime vuonna, mutta korona sotki suunnitelmia ja mahdollisesti tänä vuonna voisi olla kurssi järjestymässä täälläkin. Mun mies on myös lukenut tätä kirjaa, mutta hän ei ole niin kova lukuihminen kun minä, niin loppuun ei ole vielä päässyt. Meillä on kuitenkin syntynyt monia hyviä keskusteluja ja pohdintoja kirjan myötä. Olen myös itse saanut uusia oivalluksia ja huomannut, että isommin edes yrittämättä muuttaa toimintaani, niin olen joissakin asioissa muuttanut automaattisesti toimintaani luettuani tätä kirjaa. Kirja on siis todella onnistunut herättelemään!

Toimiva perhe – kenelle suosittelen?

”Luulen olevani täällä tänään itsepuolustukseksi, koska aloin nähdä, kuinka hyviä tuloksia vaimoni sai uusilla menetelmillään. Hänen suhteensa lapsiin on parantunut ja minun ei. Lapset puhuvat hänelle, mutta eivät minulle.”
(Thomas Gordonin Toimiva perhe -kurssilla ollut isä)

toimiva perhe

Mikäli tykkäät lukemisesta ja sinua kiinnostaa perehtyä eri toimintatapojen hyötyihin ja haittoihin vanhemmuuden ja perhe-elämän aallokossa, löytää ja kehittää toimintatapoja jotka palvelevat koko perhettä positiivisesti varhaisesta lapsuudesta aina teinivuosiin ja pidemmällekin niin suosittelen tutustumaan Thomas Gordonin Toimiva perhe kirjaan!

Mikäli haluat, että perhe toimii tiiminä, jossa kaikkia kunnioitetaan yksilöinä ja koko perheellä on toisiinsa hyvä luottamus ja yhteys, niin tämä kirja avaa keinoja juuri tähän! Kirjassa ei ole kyse siitä, kuka määrää perheessä vaan nimenomaan siitä että perhe on ja pitää yhtä! On asioita, joista ei voida välttämättä kaikki yhdessä päättää ja sopia, vanhempien tehtävä on myös asettaa raameja ja rajoja perustuen ihan turvallisuuteenkin, mutta nämäkin voidaan tehdä kaikki huomioiden ja kaikkia kunnioittaen.

Kirjassa ei ole kyse siitä, että aina pitäisi osata toimia jotenkin ”oikein” ja kaikkien tietyllä tavalla. Jokainen perhe on omanlaisensa ja jokainen perheenjäsen yksilö. Jokaisella on ne omat tärkeät arvot ja rajat ja jokainen meistä on myös ihminen, joka erehtyy ja mokaa, tekee virheitä ja oppii. Tässä ei haeta täydellisyyttä, mutta herätellään ajatuksia ja tuodaan esiin keinoja, joilla rakentaa hyvää yhteyttä, hyvää toimivaa perhettä, jossa myös virheet on sallittuja niin lapsille kuin vanhemmillekin.

Mitä toivon toimivalta perheeltä?

Itse toivon, että osaisimme toimia lasten kanssa niin, ettei heidän tarvitse pelätä reagointejamme ja arvuutella toiminnan seurauksia tai rangaistuksia ja että niiden pelossa ”opittaisiin” asioita, jätettäisiin asioita tekemättä ja myös lopulta kertomatta…. Koska ainahan lapset tekee ja kokeilee monenlaista. Toivon, että lapsemme kokevat, että koti on turvapaikka ja että siellä saa olla omanlaisensa ja kertoa halutessaan tunteistaan, peloistaan, tekemisistään, mokistaan, onnistumisistaan, elämästään… Miten sitten valjastaa nämä ajatukset sellaiseksi toiminnaksi, joka palvelee näitä ajatuksia?

Itse ajattelisin, että kirjan sisällön haluaisin kaikkien tietoon, mutta lopulta se on jokaisen oma valinta ja kokemus!

Mistä toimiva perhe kirjassa on kyse?

Kirja on jo vanha, mutta ajatukset pysyviä ja kirjaa on ilmeisesti myös uudistettu, sillä näin oman kirjani takakannessa luki:
Uudistettu kirja kertoo, kuinka

  • vanhemmat ottavat vastuun vanhemmuudestaan ja kunnioittavat lasta
  • kuinka lasta kuunnellaan niin että hän puhuu, ja kuinka hänelle puhutaan niin että hän kuuntelee
  • kuinka ratkaistaan ristiriitoja molemmat voittavat -menetelmällä

Kirjassa on mielestäni hieno juuri sekin, että kerrotaan monipuolisesti eri toimintamallien haittoja ja hyötyjä.

Kuten tuo molemmat voittavat menetelmä, mihin kirjassa tähdätään ristiriitatilanteiden kohdalla. Kyse on esimerkiksi ristiriitatilanteista lasten kanssa, jossa usein tähdätään siihen, että joku voittaa. Tämä kuuluu itseasiassa aika usein puheissa, lapsi voitti nyt tän taiston tai tällä kertaa kyllä vanhempi veti pidemmän korren tai nyt en anna periksi, lapsi ei tätä voita. Kirjassa ei kerrota ainoastaan tästä molemmat voittavat menetelmästä vaan avataan myös haittapuolet sekä siitä, mitä syntyy kun lapset voittavat ja määräävät että myös siitä, mitä haittapuolia on, jos vanhemmat voittavat ja määräävät. Jaksaako sitten molemmat voittavat menetelmää aina noudattaa, ehkä ei, mutta jos se on kuitenkin siellä ristiriitatilanteiden vuorovaikutuksessa kantavana ja yleisenä tapana toimia, niin tähän ainakin itse pyrin. Kaikkia tyydyttävää ratkaisua ei aina löydy, johonkin on lähdettävä eikä lapset haluaisi, miten tällaiset tilanteet? Silloinkin asian sanoittaminen, jolloin lapsen haluttomuus on tullut ainakin  kuulluksi. On kuitenkin myös paljon asioita, joissa mahdollisuus molempien tyytyväisyyteen on olemassa.

Kirjassa on konkretisoitu monia malleja ja niiden vaikutuksia, joita emme välttämättä huomaa ja havannoi hetkessä, emmekä osaa yhdistellä toimintamme/reagointiemme yhteyttä myöhempään käytökseen. Kirjassa on mm. nostettu esiin 12 viestinnän kompastuskiveä, kuinka vanhempien tyypilliset vastaukset vaikuttavat lapsiin. Jälleen kerran, meistä jokainen varmasti näitä on käyttänyt ja käyttää. Kuitenkin, kun näitä pysähtyy pohtimaan, niin ne kompastuskivet alkavat vähentyä ja valtaa enemmän saa ne mahdollisesti toimivammat mallit. Näitä en ala tässä esitellä, kirjassa olisi niin monta asiaa, joita voisi esitellä, että kirjan referointi olisi hieman liian työläs homma eikä nyt tarkoituksenmukaistakaan.

Kirjassa on paljon vanhempien, lasten ja nuorten kokemuksia ja ajatuksia. Paljon konkreettisia esimerkkejä erilaisten perheiden elämästä ja Toimiva perhe -kurssin ja ”oppien” kokemuksista ja vaikutuksista. Nämä rikastuttavat kirjaa paljon ja tuovat kirjan myös lähemmäs lukijaa. Kyse ei ole vain yhden ihmisen kirjoittamasta kirjasta, vaan myös monen ihmisen kokemuksista!

”Toimiva perhe -kirjan aiempi painos on nimeltään Viisaat vanhemmat. Kirjassaan Gordon kuvaa sitä, miten moni ihminen lapsen saatuaan ottaa harteilleen ”vanhemman rooliin”, he alkavat käyttäytyä tietyllä tavalla, siten kuin uskovat kunnon vanhemman käyttäytyvän. Heidän pitää mielestään olla aina johdonmukaisia, olla loputtoman hyväksyviä ja suvaitsevaisia, sivuuttaa henkilökohtaiset tarpeensa ja uhrautua lastensa vuoksi. Oman inhimillisyytensä unohtaminen on kuitenkin ensimmäinen paha virhe, sillä lapset osaavat arvostaa aitoutta ja inhimillisyyttä. Ei tarvitse olla johdonmukainen ollakseen toimiva vanhempi. On ehdottoman tärkeää että opit tuntemaan mitä todella tunnet.”
(kuvaus kirjaesittelystä )

toimiva perhe

Mitä pointteja itse poimein toimiva perhe kirjasta

Kirjan luettua, itselle ainakin heräsi paljon ajatuksia omastakin toiminnastamme perheessä. Kaikkea ei silti muuteta sormia napsauttamalla, mutta kuten aiemmin kirjoitin, niin jotain muuttui myös automaattisesti kirjaa lukiessa ja asioita pohtiessa. Joskus sitä haluaisi kovasti toimia jollain tietyllä tavalla ja kokee ne tärkeiksikin tavoiksi toimia, mutta silti ajautuu toimimaan toisin. Tosiaan me kaikki ollaan ihmisiä. Jokaisella meillä on omat voimavaramme ja myös lukkomme, jotka ohjaavat meidän toimintaa. Näitä kuitenkin pohtimalla, näihin pysähtymällä ollaan jo pitkällä vaikka kaikki haluamammekaan ei aina heti valjastuisikaan käyttöön. Muistetaan siis myös armollisuus itseäme kohtaan myös tällöin!

Muutama poimintani kirjan ajatuksista

Molemmat voittavat menetelmä
Tämä tuossa ylempänä tuli jo mainittuakin. Itse ei ole aina tullut toimittua tämän mukaan eikä vieläkään aina tosiaan, mutta kyllä tämä on näkynyt meidän perheessä jo ennen tätä kirjaa. Poikakin (3v) välillä saattaa sanoa, että ”hei, tehdään sopimus” ja silloin hänellä on itseasiassa yleensä joku ehdotus heittää. Joskus saatetaan ehdotusta hieman pallotellakin ja muovata, joskus se menee heti läpi.

Välillä lähtötilanteissa meillä alkaa maratoonin suorittaminen kotona, on kiva juosta vaan ympyrää. Silloin saatan heittää ehdotuksen, että juoksepa vielä kaksi kierrosta ja tule sitten pukemaan. Yleensä vastaus on, ”eikun kolme ” ja tämän jälkeen hän tulee pukemaan. Eihän tämä ihan aina toimi jos oikeasti onkin jostain muusta kyse kuin lähtövillistä, mutta aika usein kyllä! aina ei ole myöskään aikaa ja voimia pysähtyä siihen, että mistä nyt on kyse, kun ei yhteistä säveltä löydy.

Vanhempien yhteisrintama
Eihän vanhempien tarvi olla aina samaa mieltä ja se voi näkyä lapsille. Tämähän myös linkittyy tuohon molemmat voittavat menetelmään. Jokaisella on omat ajatuksensa ja mielipiteensä, joita kunnioitetaan. On hyvä vanhempina jutella yhdessä ja joistakin asioista myös sopia, miten meidän perheessä tehdään (mm. ruutuajan ja herkkujen suhteen tulee nyt mieleen esimerkkeinä). Vanhempien keskinäinen keskustelu myös aina rikastuttaa ajatuksia, mutta yhteisrintamana lasta vastaan tätä ei tulisi käyttää. Lapsen ikätasoisesti on myös tärkeää puhua koko perhe yhdessä!

Tunteiden sanoittaminen
Tätä olen kyllä paljon tehnyt, mutta välillä ehkä liian pliisusti ja toisaalta välillä liikaakin. Tunteiden sanoittamisen vahvuuden tulisi korreloida tunteeseen ja toisaalta pitää antaa myös lapselle tilaa sanoittaa tunnetta. Jokainen tunne on lapselle totta, tuntuupa se meidän aikuisen mielestä kuinka vähäpitoiselta tahansa.

Aktiivinen kuuntelu
Nimenomaan annetaan toisen kertoa, kuunnellaan ja mahdollisesti sanoitetaan takaisinpäin, jolloin toinen tietää ja huomaa tulevansa kuulluksi.

Ratkaisut ja korjaaminen
Annetaan myös lapselle mahdollisuus löytää ratkaisu tai korjata tilanne. Esimerkiksi pahan mielen hetkellä voi kysyä, kuinka voin sinua auttaa, mitä haluaisit minun tekevän eikä aina itse yrittää löytää ratkaisua miten saataisi asia ja tunne käsiteltyä. Lasta voi kannatella ilman valmiita ratkaisujakin. Kun lapselle antaa mahdollisuuden kannateltuna löytää keinoja ja ratkaisuja niin hänen ongelmanratkaisukykynsä kasvaa ja tämä vaikuttaa myös itsenäistymiseen. Toki ikätaso ja tilanne huomioiden, lapsi tarvii myös joskus konkreettisia neuvoja ja apua.

Esimerkki 1 Leikissä kaatuu palikkatorni. Riennänkö korjaamaan tornia, ehdotanko lapselle että korjataan yhdessä vai otanko lapsen harmin vastaan mahdollisesti sanoittaen, että nyt sinua harmittaa kun torni kaatui, mitä voitaisiin tehdä. Usein lapsi saattaa keksiä ratkaisun itse ja näin usein tapahtuukin jos vanhempaa ei ole paikalla.

Esimerkki 2 Poikani otti hiuslenkkiä pois hiuksistaan ja samalla lähti hiuksia irti. Häntä kovin harmitti lähteneet hiukset ja lohdutin häntä. Hän olisi halunnut hiukset takaisin päähänsä ja hetken aikaa mietin jo ehdottavani, että laitetaanko hiukset hänen hiuslenkkinsä kiinni ihan vain siksi, että oltaisiin päästy tilanteessa eteenpäin. Oikeasti minulla oli aikaa pysähtyä tilanteeseen ja niimpä pysähdyin. Sanoin kuitenkin, että ymmärrän että irronneet hiukset harmittaa, mutta hiuksia takaisin päähän en enää saa ja että niitä irtoaa tämän tästä ja uusia kasvaa tilalle. Hetken päästä sitten poikani ehdotti, että laitetaan hiuslenkki ja sinne sekaan ne ironneet ja niin tehtiin.

Esimerkki 3 Pojallani oli kerran suuren suuri harmitus menossa enkä oikein saanut kiinni, mikä harmitti. Hänkään ei osannut kertoa. Lopulta hän kysyi, ”äiti, miten harmin saa pois”. Tässä kohtaa ehdotin, että mitä jos lasketaan kymmeneen tässä sylissä. Laskettiin yhdessä ja kympin kohdalla poika sanoi, ”se toimi”. Tätä on käytetty sen jälkeen usein ja poika itse pyytää välillä, että lasketaan. Josksu hän sanoo seiskan kohdalla ”meni jo”, joskus hän sanoo, ”meni vähän, lasketaan vielä” ja sitten lasketaan. Joskus hän sanoo minulle, kun minua harmittaa, että ”äiti lasketaan” ja kysyy kympin kohdalla ”menikö jo”. Hän myös tietää, että halaus ja pusu auttaa myös äitiä.

Onko mahdollista hyväksyä lapsi, mutta ei hänen käytöstä?
Tämän jostain syystä haluan jättää ilman omia saatesanoja.

Heräsikö ajatuksia tai kiinnostusta?

Onko Thomas Gordonin Toimiva perhe sinulle tuttu?

Lapsia ei kasvateta eikä elämää eletä kirjojen mukaan. Jokainen luo sen oman tapansa, jokainen perhe oman perheen tavan. Kirjat ja erilaiset ajatukset voivat kuitenkin toimia hyvänä ajatusten herättäjänä, sillä ainahan voi myös oppia uutta, kasvaa ja kehittyä. Niin kuin kirjassa kerrotaan, lapsen voi antaa itse löytää ratkaisuja, mutta joskus apukin on tarpeen, niin meillä aikuisillakin, meillä vanhemmilla. Ihan tässä vanhemmuudessa jokaiselle tulee varmasti vastaan tilanteita, joissa etsii ratkaisuja, kysyy neuvoja ja pyytää apua. Aina se neuvoja ja avun pyytäminen ei ole helppoa, mutta sekin on tärkeä taito. Aina on mahdollisuus muuttaa toimintaansa, jos antaa itselleen mahdollisuuden. Ei kannata soimata itseään jos kokee toimineensa ei rakentavalla tavalla eikä myöskään triggeröityä, jos tämä kaikki kuulostaa omaan korvaasi väärältä. Useamman kerran mainitsin myös sen, ettei kukaan aina pysty toimimaan jollain tietyllä tavalla, on turvallista aina näissä keskusteluissa tämä mainita ja niinkuin kirjaesittelyssäkin sanotaan:

Oman inhimillisyytensä unohtaminen on kuitenkin ensimmäinen paha virhe, sillä lapset osaavat arvostaa aitoutta ja inhimillisyyttä. Ei tarvitse olla johdonmukainen ollakseen toimiva vanhempi.

toimiva perhe

Pienen pätkän kirjasta myös höpöttelin insta tv:n puolelle

Kirjasta insta tv:ssä

Olen myös aiemmin höpötellyt viedon

Kirjat vanhemmuuden tukena

Instassa

@outikarita

Meillä myös esikoisen kohdalla lähellä vuoden ikää käytettiin Gordonin menetelmää öiden rauhoittamiseen ja yöheräilyiden vähentämiseen. Sama Gordon siis on luonut menetelmän, joka toimii myös perhepedissä toteutettavaksi ja meidän kokemuksista on postaussarja.

Lempeä unikoulu part 1, Älä anna nukahtaa tissille!

Lempeä unikoulu part 2, Tissit nukkuu

Lempeä unikoulu part 3, parempien unien puolesta!

2 kuukautta unikoulun jälkeen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *