Hae
Outi Karita

Te kysyitte, minä vastaan

Mulla oli instagramissa tällä viikolla kysymysboxeja, jossa sai mulle esittää kysymyksiä ja nyt on vastauksien aika! Katsotaan osaanko vastata lyhyesti, se kun usein on mulle vähän haastavaa, heh. Yritetään kuitenkin ja mikäli joku kysymys herättää enemmän ajatuksia niin voisi jättää pidemmän vastauksen muhimaan omaa blogipostaustaan varten. Vähän jaottelin kysymyksiä aihealuettain, mutta pientä poukkoilua saattaa olla luvassa.

Oletko unelma-ammatissasi?

Niin, tietääköhän kaikki mitä teen työkseni? Olen päiväkodissa lastentarhanopettajana. Koulutukseltani olen sosionomi lastentarhanopettajan pätevyydellä.

Kyllä! Tällä hetkellä ainakin tuntuu, että haluan tehdä tätä työtä! Haluaisin myös kouluttautua lisää työssäni, mutta sosionomeilla on hieman huonompi asema tässä suhteessa kuin yliopiston käyneillä lastentarhanopettajilla. Minua voisi kiinnostaa lukea erityispedagogiikkaa, mutta vaikeampi homma on sitten saada erityislastentarhanopettajan pätevyys sosionomina.

Niin ja kotiäitiys on kyllä ollut unelmani ja sitä saan toteuttaa nyt. Tästä olen erittäin kiitollinen ja onnellinen!

Oletko harkinnut koskaan alkaa perhepäivähoitajaksi? Tällä alueella olisi kova tarve.

En oikeastaan! Ryhmäperhepäivähoidossa työskentelyvoisi kiinnostaa, mutta ei perhepäivähoito. Lisäksi töihin palatessani haluan toimia koulutustani vastaavassa työssä lastentarhanopettajana. Harmi, että kaupungin ryhmiksiä ei enää ole…

Miten kauan ajattelit viettää kotiäitinä? Kaipaatko jo töihin välillä?

Niin kauan kuin mahdollista! Haluaisin olla oikeastaan siihen asti kotona, kunnes pienin täyttää 3 vuotta ja silloinkin ehkä tykkäisin mennä osa-aikaisena töihin. Tällä hetkellä olen hakenut hoitovapaata tämän vuodenloppuun, sillä asiaa täytyy tarkastella talouden kannaltakin…

En varsinaisesti kaipaa töihin tällä hetkellä, mutta ajatus jossain vaiheessa töihin paluusta kyllä tuntuu hyvältä! Ennen toista raskautta ehdeinkin jo pohtia ja kuvitella itseäni töissä. Nyt kun töihin paluu on suht kaukainen asia, niin en ole ajatusta asialle antanut enkä sillä tavalla koe tässä elämänvaiheessa kaipuuta työhön.

Miten äitiys on muuttanut sinua?

Äitiys on kasvattanut ihmisenä ja tuonut lisää elämääni, joka heijastelee myös tottakai ulospäin! Kiinnostuksen kohteet elävät elämän vaihtelun myötä, samoin se, mihin aikaa käyttää. Äitiys on myös nostanut minusta ja lapsuudestani asioita pintaan, jotka vaativat tarkastelua ja käsittelyä, kaikkea kun en halua kantaa mukanani,  enka vaikuttaa omaan äitiyteeni. Äitiys on vahvistanut minua paljon ja esimerkiksi oma itsetuntio ja itsevarmuus on kasvanut monessa asiassa! Tämä on kohta, mistä voisi kirjoittaa oman tekstin!

Työminääni äitiys on varmasti eniten muuttanut ja täysin se, miten selkiytyy vasta kun töihin palaan, mutta ymmärrystä vanhemmuutta kohtaan on toki tuonut oma vanhemmuus, samoin ymmärrystä lapsia kohtaan…

Haluatteko lisää lapsia?

Kyllä kolmas pieni ihme vielä voisi olla tervetullut <3

Onko erilaista olla kahden lapsen äiti kuin yhden? Teidän päivärytmi?

Onhan se erilaista. Rakkautta ei tarvi jakaa, se kasvaa, mutta aikaa ja huomiota joutuu jakamaan ja se on ajoittain tuonut riittämättömyyden tunteen hetkiä.

Meidän päivärytmi kenties aukenee noista mun Rehellistä arkea -postauksista 🙂

Nukkuuko Bella hyvin?

Nukkuu! <3

Haluaisitko joskus valmentautua jossain liikuntalajissa ihankilpailumielessä?

Olen joskus valmentautunutkin ja kilpaillut body fitness:ssä.
En kuitenkaan koe enää kiinostusta kilpaurheiluun ja halua antaa niin suurta ajallista panostuista ja omistautmista asialle, mitä se vaatisi.

Etkö enää käy salilla?

En tällä hetkellä. Tällä htekellä salitreeni ei houkuttele. Esikoisen syntymän jälkeen vei reilu vuoden ennenkuin alkoi houkuttaa ja sitten pian tulinkin raskaaksi, saas nähdä alkaako joskus taas houkuttamaan.
Onneksi on monia muitakin tapoja ja mahdollisuuksia liikkua ja lihaskuntoakin voi tehdä muuallakin kuin salilla. Siten liikutaan, mikä hyvältä tuntuu!

Ryhmäliikunta on laknut nythieman houkuttaa ja toiminnallinen treeni ryhmässä, mutta tämä korona-aika….

 

Mistä haaveilet tällä hetkellä?

Elämän normalisoitumisesta tästä korona-ajasta pois ja mitä kaikkea se taas mahdollistaa, harrastukset, reissailut, perhekerhot, sosiaalista elämää lisää…..

Haaveilen myös kehoni parempaan kuntoon saamisesta ja tällä tarkoitan, kehon haasteita jotka aiheuttaa herkästi kipuja etenkin jalkoihin. Kuitenkin hormonit osittain vaikeuttavat tätä asiaa ja löysä kudostyyppi luo haasteita. Pikkuhiljaa edetään kuitenkin tässäkin asiassa kokoajan!

Haaveilen myös koko perheen yhteisestä irtiotosta vaikka ihan yhden yön yli kestävästä kylpyläreissusta että myös keväälle suunnitteilla olevasta omasta yksinäni otettavasta irtotosta….

Mitä lähipiirisi on mieltä bloggaamisesta? Mikä on parasta blogin pitämisessä?

Tää on mun juttua ja se kyllä ymmärretään!
Tuon lähipiiristä esiin somessa vain sen mikä on heillekin ok!

Blogin pitämisessä parasta on, se että saan toteuttaa omaa juttuani! Pääsen täällä myös toteuttamaan omaa kirjoitusintoani, halua jakaa ajatuksia ja kokemuksia puolin ja toisin sekä myös kuvailuinnolleni myös oikein kiva, että voin jakaa someen ainakin joitakin kuviani.

Yksi ehdottomasti parhaita juttuja on myös ihmiset, jota tän someilun kautta olen elämääni saanut ympäri Suomea <3

Miten jaksatte panostaa parisuhteeseen pikkulapsiarjessa?

Hyvinvoiva vanhempi on todella tärkeä asia, samoin hyvinvoiva parisuhde. Pitää voida itse hyvin, mutta myös pitää voida yhdessä hyvin. Kaikkien hyvinvointi heijastuu koko perheeseen

Me koetaan tämä tärkeänä asiana ja tottakai haluamme olla myös edelleen ME!

Kaikista tärkeintä on arjessa toisen huomaaminen, huomiointi ja kuuleminen.
On myös hyvä ja meille tärkeä ottaa myös irtiottoja siitä arjesta yhdessä, edes lyhyitä, kuten nyt viikonloppuna kun vietimme aamupäivän treffit!

Onko toisen lapsen saaminen vaikuttanut jotenkin parisuhteeseen?

Lisännyt elämäämme rakkautta ja iloa!

Paras ja huonoin puoli teidän perheessä ja parisuhteessa tällä hetkellä?

Huh, tää oli jotenkin tosi vaikea kysymys.
Itse koen jonkinasteista uupumusta ja kuormitusta, joka paljolti on omaa kipuilua, asioita joita äitiys on nostanut pintaan sukupolvien jatkumosta ja omasta lapsuudesta. Tämä heijastuu meidän arkeen ja omiin reagointeihin välillä enemmän, välillä vähemmän… Mutta matkaa tehdään eteenpäin tässäkin asiassa ja kohdataan nämä oman elämän kipupisteet, samalla päästäen irti asioista, jotka eivät palvele ja tunnu hyviltä ja joita en halua kantaa mukanani.

Eletään tällä hetkellä todeksi omaa ja yhteistä unelmaa!
Meillä on yhdessä sama suunta ja halu, yhteisiä unelmia ja ajatuksia, yhteisiä arvoja sekä paljon rakkautta!

Mikä on hyvää lastesi suht pienessä ikäerossa ja mikä haastavampaa

Ei tarvinnut välillä palata töihin.
Itse tämä yksi syy haluat lapset pienellä ikäerolla.
Toki myös oma ikä vaikuttaa siihen, ettei hirmu pitkiin ikäeroihin ole mahdollisuutta. Myös lasten saannin vaikeus on asia, jonka takia toisen ”yrittämistä” ei haluttu odotella pitkään.
Ollaan kyllä muutoinkin toivottu lapsia pienillä ikäeroilla!

Hyvää mm. on sisarussuhteen syntyminen nuorena, he ovat jo nyt ihania ystäviä toisilleen ja isompi kasvoi niin huolehtivaksi ja rakastavaksi isoveljeksi!
Isompi osaa jo monia asioita itse, vaikka tarvii vielä paljon apua ja tukeakin monissa asioita. Isompi on isompi, mutta edelleen silti myös kovin pieni, se pitää muistaa!
Syliä, apua ja tukea saattaa tarvita kummatkin samaan aikaan….

Doula synnytyksessä: miten osallistui raskausaikana?

Paljonkin, sillä kävin ja käyn edelleen doulallani hoidettavana. Hän on siis myös äitiysfysioterapeutti, life coach ja paljon paljon muutakin!
Kävin siis hällä ihan hoidettamassa fyysistä kehoani suunnilleen kerran kuussa raskausaikana ja siinä samalla tuli paljon keskusteltua jo noita doulauskeskusteluja. Yhdessä myös miehen kanssa käytiin yksi doulakäynti, jossa juteltiin toiveista ja peloista sekä käytiin läpi muutamia harjoitteita joita voi tehdä niin raskausaikana kuin synnytyksessäkin.

Kannattaa tutustua ehdottomasti Maijan someen, jossa hyvinvointi on merkiitävästi esillä!

Maija – Kehomielen taika

Mikä on suosikki arkiruokareseptisi?

Apua, mikäköhän se olisi…
Helpot ja nopeat sötkötykset, kun kaapin sisällöstä kehittelen jotain.
Viimeksi tällainen sötkötys syntyi bataatista, perunasta, jauhelihasta ja kaurakermasta. Hyvää oli!

Tähän onkin sitten hyvä päättää ja tekee tiukkaa olla kirjoittamatta enemmän ja enemmän, mutta tässä voisi olla monta jutunaihetta jatkoonkin…
Haluaisitko sä lukea vielä lisää jostain tässä nouseesta aiheesta?

Lue myös näihin kysymyksiin liittyen

Tammikuun treffit

Rehellistä arkea – Tiistai energiaa täynnä!

Kuka vaan voi kuormittua, minäkin!

Kiitos vuosi 2020 – Pelosta iloon!

Synnytystarina 2020

Instassa

@outikarita

2 kommenttia

  1. Kristiina kirjoitti:

    Hei mulla olisi kysymys!❤
    Haluaisin kuulla enemmän siitä, miten sun mies suhtautuu siihen kun olet niin tunteva? Tai ehkä enemmän siitä että miten se tulee esille teidän elämässä? Näen itseäni TOSI paljon sinussa ja mun suhteessa mun ”vahvasti tunteminen” niinkuin kumppanini rakkaudella sanoo, on toiselle joskus haasteellista ja ehkä raskastakin. Tunteet ja tunteellisuus on rikkaus ja vahvuus mutta toiselle joka ei ole niin vahvasti tunteva, se voi joskus olla aika kuormittavaa.

    • Outi Karita kirjoitti:

      Hei!
      Olen pahoillani, että tämä kommentti on jäänyt julkaisematta. En tiedä tavoittaako tämä enää sinua, mutta kommentti oli jostain syystä mennyt roskakoriin ja sattumalta nyt sen bongasin.
      Vastaan tähän paremmin ajan ja ajatuksen kanssa ❤️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.