Hae
Outi Karita

Joulunakin lapsi saa olla lapsi

Joulunakin lapsi saa olla lapsi.
Tämä oli ajatus, jolla halusin lähteä päivittämään vuosi sitten jo blogissa nostamaani aihetta uudelleen esiin, sillä koen tämän tärkeäksi sanomaksi!
Eletään joulunaikaa, mitä kaikkea se on lapselle ja mitä meille aikuisille?
Miten haluamme joulua odottaa, valmistella ja viettää ja miten siitä puhua lasten kanssa. Halusin päivittää viime vuotisen postaukseni

Joulun uhkaus, tuhma vai kiltti, ajatelkaas…

Joulunakin lapsi saa olla laps

”Nyt nimien kirjaan merkitään taas:
tuhma vai kiltti, ajatelkaas!”

”Taas pienet tontut liikkuu
ja muistiin merkitsee,
niin joulupukki tietää saa,
kuka lahjat ansaitsee.”

”Siis: Ei itkeä saa, ei meluta saa,
tonttu voi tulla ikkunan taa.”

Tuttuja joululaulun sanoja varmasti monelle ja sävelkin heti alkoi soida päässä. Monesti tätä hyräillyt itsekin ja monet varmasti ajattelevat, että aika harmitonta ja leikikiähän tuo vain on. Ehkäpä monet vieneet tätä perinnettä myös eteenpäin, miettimättä sen kummemmin.

Itsekin ennen lapsia olen vastaavia höpissyt, ”tontut kurkkii” ja ”oletkos ollut kiltti”.

Joulunakin lapsi saa olla laps

Mulla on kuitenkin tapana välillä alkaa ajatella asioita vähän pidemmälle ja omien lapsien myötä monta asiaa on tullut mietintään uudelleen. Lapsi ei välttämättä ajattelekaan tätä harmittomaksi leikiksi ja onko se edes sitä? En halua ketään syyllistää, nämä perinteet ovat syvään juurtuneita ja niitä helposti toteuttaa sen enempiä ajattelematta. Eikä meistä kukaan toimi aina edes niin, miten itse haluaisi ja ajattelisi. Kaikki sortuvat myös omien ajatusten vastaisiin toimintamalleihin toisinaan, ei me aikuisetkaan aina jakseta. Tarkoitus on nyt herättää ajatuksia ja purkaa niitä omiakin ajatuksia, joihin olen huomannut itse uppoavani, kun mietin millaista joulun odotusta meille haluan. Paljon muutenkin miettinyt monia jouluun liittyviä asioita, mutta uppoudutaan nyt tähän.

Nyt olenkin puhunut, että jos tontut kurkkivat, niin ne kurkkivat millaisista puuhista, leikeistä ja vaatteista lapset ja aikuiset pitävät ja tutkailevat mitä joku voisi tarvita.

Joulunodotus on jännittävää aikaa, joka päivä kurkitaan kalenteriin, nähdään joulukoristeiden lisääntyminen niin kotona kuin muuallakin. Joululaulut soivat ja voi nähdä sen Joulupukinkin monessa paikassa. Puhutaan lahjoista ja kysellään toiveista, vanhemmat puhuvat keskenään salakieltä… Jännittävää ja kutkuttavaa aikaa ja jo tähän alkavat monet lapset reagoida.

Tähän kun lisätään mahdolliset aikuisten joulukiireet ja joulustressit, jotka myös vaikuttavat lapsiin, niin onko ihme, että mitä lähemmäs joulua mennään, sitä enemmän lapset alkavat käymään kierroksilla. Tämän olen todistanut joka vuosi päiväkodissakin niinä vuosina, kun olen ollut töissä, mitä lähemmäs joulua mennään, niin sitä riehakkaammiksi ja levottomammiksi monet lapset tulevat, tunteita purkautuu enemmän ja käydään ns. ylikierroksilla.

Myös meidän aikuisten käytös heijastuu lapsiin ja voisiko olla niin, että joskus syyllistetään lapsia käytöksestä, joka voikin olla osaksi myös meidän aikuisten aiheuttamaa? Ehdimmekö olemaan tarpeeksi läsnä kaiken jouluhäsäyksen keskellä, olemmeko kiireisiä ja stressaantuneita? Vaikka ehtisimmekin olemaan läsnä, niin huomaammeko, että tämä joulunaika voi olla lapselle siltikin sekä stressaavaa että jännittävää aikaa, yhdessäpuuhailun ja kaiken kivan äärellä, myös täynnä odotusta ja jännitystä. Tottakai se kuormitus purkaantuu jotenkin… Ehkä ymmärrämmekin, mutta pysähdymmekö oikeasti miettimään?

Lapsen käytöksen, ei toivotunkin taustalla yleensä löytyy ihan ymmärrettäviä syitä, kun niitä pohtii.
Aina tilanteen päällä ollessa siihen ei välttämättä pysty,
mutta jälkeenkinpäin näitä voi pyöritellä mielessä ja ymmärtää.
Sitä kautta oppii myös pikkuhiljaa löytämään ne syyt tilanteen ollessa päälläkin.

Joulukuussa meillä aikuisilla on sellainen mahdollisuus. Mahdollisuus, jota emme käytä niinkään puolisoon tai muihin aikuisiin vaan lapsiin. Meillä on mahdollisuus uhkailla lahjoilla ja jouluun liittyvillä asioilla ylipäänsä. Meillä on mahdollisuus joulun siivellä vaatia lapsilta vain ”hyvää käytöstä”. Sepäs olisikin mielenkiintoista, kun käyttäisimme tätä mahdollisuutta myös toisiin aikuisiin ja pitävätkö nämä uhkaukset edes lasten kohdalla paikkaansa, tuskin…. Näitä uhkauksia jopa kuulee välillä ihan jouluaattonakin vielä, ”mahtaako pukki nyt tulla kun noin teit” ja jos hetki mietittäisi, niin onhan tämä joulunaika ihan äärettömän kuormittavaa ja jännittävää myös pienelle lapselle, saati se aaton odotus ja jännitys, odotus, odotus ja odotus…

Joulunakin lapsi saa olla lapsi! Positiivinen kasvatus ig feedissä oli juuri tähän sopiva päivitys, sisältäen tuon samaisen lauseen, millä itsekin lähdin tätä kirjoitusta tekemään, ”annetaan lasten olla lapsia”. Kuvassa itsessään luki Rebecca Eanesin sanoin:

Jos odotamme lapsen käyttäytyvän kuin aikuinen, tulemme pettymään, kun hän käyttäytyy kuin lapsi.

Kuvan alla luki kokonaisuudessaan:

Lasten kuuluu olla lapsia. Sotkuisia, äänekkäitä ja liikkuvia. Asioita harjoittelevia, opettelevia ja kompastelevia. Heidän kehonsa ja aivonsa kasvavat, ajattelu- ja tunnetaidot kehittyvät.
Lasten pitää saada olla lapsia. Odotuksemme heitä kohtaan eivät saa olla liian korkeita, eivätkä vaatimukset liiallisia.
Lasten tulee saada nauttia lapsuudesta. Siksi kiireen tai kuormituksen ei tulisi kasvaa liian suureksi. Siihen pitäisi kuulua aikaa vain olla ja leikkiä sekä nauttia myös rauhasta.
Annetaan lasten olla lapsia. ❤

Positiivinen kasvatus

Mitä haluamme opettaa lapsille lahjoista? Kiltit ja hyväkäytöksiset, iloiset ja reippaat lapset saavat enemmän ja parempia lahjoja. Entäs kun se naapuri ei saakaan niin paljon ja hienoja lahjoja, kun heillä ei ole varaa, onko se vähemmän saava lapsi toisen lapsen silmissä tai jopa omissa ajatuksissaan tarpeeksi…

Itkeä ei saa, miksei???? Aina saa ja pitääkin itkeä, jos itkettää! Mun yksi lempiaiheista, tunnekasvatus näkyy tässä myös todella vahvasti, vain ns. positiiviset tunteet olisi sallittuja (”ei itkeä saa, ei meluta saa”) ja muut tunteet ohitetaan sanomalla, että äläs nyt tonttu voi nähdä? Kaikki tunteet ovat tärkeitä kohdata ja opetella niiden kohtaamista ja purkamista.

Mitä haluamme lahjojen merkitsevän?
Mitä Joulun merkitsevän?

Josko ei uhkailtaisikaan ja vaadittaisi liikoja. Josko nauttisimme ja lasten kanssa yhdessä. Josko auttasimme lasta niissä joulunodotuksen tuomissa tunteissa, jännityksessä, ylipursuavassa riemussa, stressissä… Josko lahjat ei merkitsisikään, kuinka ”kiltti” on ollut ja josko ne ei olisikaan se joulun tärkein asia meidän aikuisten opetuksessa ja sanomassa joulusta….

Josko joulunakin lapsi saa olla lapsi, näkyä ja kuulua.
Kokea kaikkia tunteita, saada tukea ja apua niiden kokemisessa ja tuntemisessa.
Josko lapsi saisi ympärivuoden harjoitella

Joulunakin lapsi saa olla laps

Täytyy sanoa, että lasten myötä mulla tullut joulun odotuksesta ja valmistelusta jopa paljon rennompaa. On ihanaa puuhata joulua lasten kanssa yhdessä ja ikäänkuin lasten silmin. Niin tänäkin vuonna, joulun tunnelma ja joulu saapuu pikkuhiljaa yhdessä tehden…. Ensi viikolla starttaa joulukuu ja meillä on lapsille yhteinen tonttuovi joulukalenterina, johon aina ilmestyy jotain pientä ylläriä tai pientä puuhaa sille päivälle. Monta vuotta jo toteutettu parisuhdejoulukalenteri on myös tänä vuonna mun ja Rikun kesken, vuoropäivinä toisiamme ekstrahuomioiden jotenkin, pienesti tai isosti. Joulu tulee jokatapauksessa, ei se katso kuinka siistiä on ja miten on käyttäydytty, joten pyritään tekemään sen odotuksesta mahdollisimman kivaa!

Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista
Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista.
Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan
Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan!
Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!

Joulumaa

Ihanaa joulun aikaa, yhdessäoloa ja puuhailua!

Instassa päivitän meidän joulukalentereita, joten jos kiinnostaa ne enemmänkin, niin stoorien kautta pääset kurkkimaan ja pyrin tallentamaan myös joulukalenterien luukut kohokohtiin (nyt siellä on viimevuotiset ja niiden nosto kohokohtiin taisi jäädä kesken)

@outikarita

Lue myös

Kenelle toivotat hyvää yötä ja huomenta?
Innostuva suunnittelija – Ihmistyyppitesti Enneagrammi

4 kommenttia

  1. Ninni kirjoitti:

    ☺️ hyvä ja herättelevä postaus. Mikä teidän kanta on siihen että onko pukki olemassa? ”Valehteletteko” ikäänkuin asiasta? Paljon lapsenne saa lahjoja? Millaisia jouluperinteitä teillä on? ?

    • outi kirjoitti:

      Kiitos ❤️
      Jouluperinteistä ja lahjoista voisin tehdä vaikkapa omat postaukset ?
      Kyllä meillä pukista ja tontuista puhutaan ja rehellisesti sanottuna ei olla sanottu varsinaisesti että olisi totta taikka satua. Ajatus ei ehkä ihan selkeä ole näistä joulun satujutuista, että miten haluaisi toimia. Tästäkin saisi varmasti hyvän pohdinnan blogiin ?

  2. Ella kirjoitti:

    Olipa hyviä pointteja! Pisti todella ajattelemaan omaa suhtautumista tähän asiaan! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *