Mitä mulle kuuluu?
Heippa!
Täällä on kaikki hyvin!
Vähän vain hiljaiseloa ollut blogin puolella, tämä vähän vahingossa alkoi ja hiljaiselo on jotenkin vaikea rikkoa. Olen tänne kyllä kaivannut ja jokunen viesti tullut myös minulle päin, että blogipäivityksiäkin kaivataan. Insta on kyllä päivittynyt ahkerasti ja myös vähän blogimaisesti, sitä on ollut helppo päivittää arjessa ja jotenkin tietokoneelle istahtaminen on vain jäänyt. Nyt kuitenkin, kun tänne koneella istahdin ja avasin tämän blogialustan, niin huomaan edelleen nauttivani tästä!
Syksy on hurahtanut täällä Porissa mukavasti käyntiin ja syksyn mukana palasi arkeen kerhoilut ja harrastukset, mikä on kovin ihanaa! Lukalla on jatkunut siis avoimen päiväkodin kerhotoiminta sekä temppuklubi, jossa käy isän kanssa. Mä aloitan tällä viikolla Lukan kanssa perhefutiksen! Harrastuksia ei sinäänsä tämän ikäinen tarvitse, mutta näin kun ollaan vielä kotosalla niin on ihan kiva, että on muitakin aktivitettaja kuin mitä ilman hararstuksia ja kerhoja olisi. Luka nauttii myös kovasti näistä ja kun keväällä kaikki meni tauolle, niin kovasti näitä kaivattiin! Bella taas oppii kovaa vauhtia uusia taitoja ja hänestä on kyllä kuoriutunut aika veikeä hymytyttö!
Bella on nyt 7 kuukauden ikäinen ja Luka täyttää pian 3 vuotta, mies vanheni ja parin päivän päästä minäkin. Muutenkin syksyisin meillä on aina paljon juhlia, monia synttäreitä ja tänä syksynä myös saatiin kummipoika. Onkin aika ihanaa, että kun syksy on melkoista juhlatykitystä, niin Bellan synttärit on keväällä! Tykkään myös järjestää juhlia ja innolla jo suunnittelen Lukan 3-v juhlia joihin hän on toivonut työkoneteemaa. Sitten saakin pian alkaa virittäytyä jouluun….. Noh,vielä nautitaan kuitenkin syksystä, syksy näkyy myös sisustuksessa. Nykyään sisustuksessa on mukana myös lasten kädenjäljet, mutta on sitä syksyistä sisustusta ”aikuisempaankin makuun” meillä. Mä silti oon intoillut tosi paljon esim. tästä Lukan huoneen ikkunasta!
Syksyn raikkaus onkin herättänyt mussa kaipuun vaunulenkkeihin. Paljon kyllä ulkoillaan, mutta se on enempi leikkipuistoilua ja luontoretkiä taaperontahtisesti. Nyt olen alkanut hieman käymään myös vaunulenkeillä kaksin Bellan kanssa. Oma kroppa kuitenkaan ei pysty pitkiin lenkkeihin, jalat on edelleen vaivana ja kipeytyvät helposti. Vaivanahan mulla on toisaalta hormonaalisesti ”löysä” keho, siis ensin raskausajanhormonitja nyt imetyshormonit löysyttää kudoksia ja liitoksia ja kun on valmiiksi jo hieman löysä kudostyyppi eli venyn hyvin venytyksissä, heh. Toisaalta ongelmana on jatkuvasti kireäksi vetävät lihaskalvot. Paljon näitä on saatu kokoajan parempaanpäin, kun käyn säännöllisesti joogassa ja äitiysfyssärillä, huomioin myös ravinnossa tätä ongelmaa, mutta muutoin kotihuolto voisi pelittää paremminkin, kröhöm. Kuitenkin raskaudesta ja synnytyksestä keho on palautunut hienosti toiminnallisuutta ajatellen.
Pieniä suunnitelmia tulevaan, kotimaan reissuja yms., mutta elellään pikkuhiljaa ja katsotaan mikä milloinkin on mahdollista tämän Koronankin seurauksena.
Jospa mä kirjoittelisin paikkoin teille lisää kuulumisia, mitä viime aikoina mielenpäällä ja ajatuksissa ollut! Paljon niistä kyllä ollut höpöttelyä ja kirjoittelua instankin puolella, joten kannattaa sinnekin kurkkia!