Hae
Outi Karita

Loppuraskaus – vaikeuksia ja ihanuuksia

Loppuraskaus todellakin menossa ja tänään on täynnä 36 raskausviikkoa ja viikon päästä raskaus onkin jo täysäikainen. Kiirehdinkö ajatuksissani, toivonko jo pian synnytystä? Vastaus on selkeä, EN! Ja tuntuu, että olen harvinaisuus tässä asiassa. Kaikista loppuraskaudenkin vaikeuksista huolimatta toivon tämän raskauden kestävän ainakin sinne täysaikaisuuteen asti ja mielellään kyllä sinne maaliskuullekin asti. Antaa pienen kasvaa ja kehittyä vielä, tulla maailmaan sitten kun on valmis. Nyt on kyllä aivan sellaisia kehon synnytykseen valmistavia tuntemuksia, mitä ei ole ollut esikoisen kohdalla. Loppuraskaus sisältää omat vaikeutensa, mutta myös omat ihanuutensa ja itse voin keskittyä enemmän positiivisiin kuin negatiivisiin asioihin.

Loppuraskaus

Loppuraskaus ja vaikeudet

Kivut ja tukalat olot – Kuinka paljon niitä olisikaan jos en niitä hoitaisi ja hoidattaisi. Yritän tätä toitottaa eteenpäinkin ja toiset nappaavat vinkin omakseen, toiset eivät. Itsekin voi tehdä kivuille paljon, on ne sitten liitoskipuja, lantionseudunkipuja, tukalaa oloa, kohdun ahtautta, pallean kireyttä. Kehonhuoltoa voi aina tehdä kotona ja Google on hyvä ystävä, samoin youtubesta löytyy mm. ihania raskausajan joogaharjoitteita. Suosittelen myös googlaamaan spinning babies ja ei, kyse ei ole spinning tunneista pyörän selässä, heh. Jos vain mahdollista niin suosittelen myös äitiysfysioterapiaa tai raskausaikaa ymmärtävää osteopaattia. Jo yhdestä käynnistä voi olla valtava hyöty ja saada vinkkejä sinne kotiinkin. Myös jos mahdollista niin raskauteen perehtyneiden ohjaamia raskausajan tunteja suosittelen. Itse käyn äitysfisoterapeuttien vetämillä pilates/joogatunneilla sekä kätilön ohjaamilla Liito tunneilla, joissa nimenomaan hoidetaan sitä omaa kehoa ja haetaan sinne raskauteen sopivaa liikettä ja kyllä, treeniäkin. Liikunta on hyväksi kehon ja raskauden ehdoilla! Itse käyn myös uimahallilla näin loppuraskaudessa enimmäkseen vesijuoksemassa.

Touhukas taapero ja pinnan kireys – Voi kuinka ihana voikaan olla touhukas taapero, mutta kun ei vaan itse pysty olemaan niin touhukas äiti enää… Taaperon perässä on vaikea pysyä ja sitten kun sille päälle ryhdytään että mennään karkuun tai kun ollaan pukemassa ja on itsensä asemoinut siihen lattialle hyvin auttamaan pukemisessa ja taapero lähtee siitä karkailemaan tai pelleilemään. Se nouseminen siitä lattialta kun ei ole niin ketterää ja nopeaa… Sitten kun tähän ja muihin vaikeisiin hetkiin yhdistää äidin kipuileva kehon ja väsymyksen niin pinna kiristyy paljon nopeammin… Onneksi on avoimen pk:n kerho kaksi kertaa viikossa ja juurikin aamupäivisin! Onneksi on päiväunet! Onneksi on illat kun mieskin kotona ja onneksi on viikonloput kun mies ei ole töissä! Onneksi on myös rauhalliset halihetket!

Ketteryys  ja liikkuminen – Niin se ketteryys tosiaan, niin siis mikä? Kun kumartelut ja kyykkimiset ei ole niin kovin mukavaa, vatsa on tiellä… Pyykkikoneen ja tiskikoneen täytöt ja tyhjennykset luonaa puuskutusten kera. Ja tosiaan, taaperonkin kanssa nämä liikkeet ovat kuitenkin tarpeen monessa tilanteessa… Liikkuminen muutenkin ollut pidemmän aikaa rajoittunutta, koska liitoskivut. Kävely provosoi kipuja ja oleppa nyt kävelemättä varsinkaan kun on tuo taapero. Vauhti on hidasta ja vain pieniä matkoja. Kipujen lisäksi vähänkin reippaampi meno kuin etanavauhti aiheuttaa mulle myös harkkasupistuksia heti.

 

Istuminen – Niin kun sekin on nyt mulle ollut jonkun aikaa tosi huonoksi ja varsinkin kovalla tuolilla istuminen, mutta muutenkaan en voi pitkää aikaa istua. Alkuun kun istuminen alkoi tuottaa ongelmia niin se aiheutti jäätävän kivun nivusalueelle jo pienestä istumisesta ja se ilmeni vasta kun nousi. Siitä nivuaslueen kivusta onneksi on päästy ja pyrinkin siihen etten pitkiä aikoja istu. Edelleenkään istuminen ei kuitenkaan ole hyväksi ja ei oikein ole masullakaan tilaa tarpeeksi istuessa.

Väsymys – Huhheijaa, onneksi poika nukkuu hyvät päiväunet, sillä vaikka nyt nukun yöt ihan hyvin, niin päivisin iskee aamupäivän touhujen jälkeen kyllä totaaliväsymys. Kotipuuhiin siis harvoin tulee tuota aikaa käytettyä ja toisaalta tässä kohtaa raskautta on kyllä hyvä ottaa muutenkin niitä lepo- ja rentoiluhetkiä.

Ruokahaluttomuus – Se vaivaa edelleen toisinaan. Onneksi kuitenkin pahoinvoinnit jäi sinne 20 viikkoon…

Ajattelin, että tulipa nyt monta negatiivista kohtaa, mutta aika moneen kohtaan tuli myös positiivisia huomioita mukaan. Positiivisia huomioita, mitkä helpottavat näitä vaikeuksia kuitenkin!

Loppuraskaus ja ihanuudet

Loppuraskauden kupla ja ihana masu – Sellaiseen aloin upota alkuvuodesta ja olen antanut itseni upota. Olen ottanut enemmän omaa aikaa ja yksinoloa tai taaperon kanssa vain kaksin oloa, koska olen huomannut kaipaavani tavallista enemmän sellaista rauhaa. Huomaan keskittäväni enemmän ajatuksiani tytsyyn mahassa. Masupallo on myös ihan mun lemppari ruumiinosiani tällä hetkellä ja kyllä se on ihan oma ruumiinosansa!

Omien hetkien mahdollisuus – Taaperon kerhoilu, isovanhemmilla tai serkulla hoidossa olot, isän ja pojan kahdenkeskiset hetket… Ne mahdollistavat mulle omia hetkiä tehdä sitten mikä tuntuu hyvältä, joskus pakollisiakin hommia, mutta nekin omassa rauhassa. Usein silti uppoudun omiin maailmoihin, kirjoittamiseen, lukemiseen, kehonhuoltoon. Välillä ystävän näkemiseen kaksin ja välillä fyssärillä tai raskausajan tunneilla käyntiin.

Valmistelut – Oi, mulla on nää vähän vielä keskenkin. Ihanaa laittaa pienen vaateita, järjestellä tavaroita ja paikkoja vauvan tuloa varten. Tää tuo ihanaa, kutkuttavaa tunnetta!

Valmistautuminen – Se oma henkinen ja fyysinen valmistautuminen synnytykseen. On ihana keskittyä ajatuksissa tulevaan ja on myös ihanaa hoitaa itseään fyysisesti. Oon myös varannut parin viikon päähän loppuraskauden ja synnytykseen valmistelevaa hemmotteluhoitoa.

Kahdenkeskiset söpöilyhetket pojan kanssa – Vielä kun voidaan ihan keskeytyksittä halia ja söpöillä. Aamuisin herättyä hetki löhötä sohvalla kaksi, päiväunien jälkeen sylitellä, rauhassa lueskella kirjoja Ja on ne leikki- ja puuhahetketkin ihania.

Iltahetket miehen kanssa kaksin – Tällä hetkellä vaan taapero nukahtaa usein aika myöhään, mutta kuitenkin. Meillä on mahdollisuus olla ennen nukkumaanmenoa kaksin. Sitähän ei tiedä onko tytsy samanlainen yökukkuja alkuun kuten veljensä oli pikkuvauvana.

Tällaisia ajatuksia tässä loppuraskauden viikoilla….

Millaisia ajatuksia muilla raskaana olevilla tällä hetkellä?
Onko siellä muilla menossa jo loppuraskaus?

Loppuraskaus

Kuvassa RV 35+5

Tänään julkaisin myös uuden ig tv videon, hello helmikuu.
Oothan bongannut nuo instan tv pätkätkin, löytyy mun profiilista!

@outikarita

Lue myös

Raskausajan painonnousu – faktaa ja omakohtaisuutta

Parisuhde lapsiperheen pyörteissä

33. Raskausviikko ja loppuraskauden kupla

2 kommenttia

  1. Heini kirjoitti:

    Sinä oot kyllä jotenkin niin ihana! Oon seurannut blogiasi aina silloin tällöin. Nyt kun taas blogisi löysin, oli ihana huomata, että olette saamassa toisen pikkuisen. Ihanaa! Hyvää loppuraskautta! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *