Hae
Outi Karita

Joulun uhkaus, tuhma vai kiltti, ajatelkaas…

”Nyt nimien kirjaan merkitään taas:
tuhma vai kiltti, ajatelkaas!”

”Taas pienet tontut liikkuu
ja muistiin merkitsee,
niin joulupukki tietää saa,
kuka lahjat ansaitsee.”

”Siis: Ei itkeä saa, ei meluta saa,
tonttu voi tulla ikkunan taa.”

Tuttuja joululaulun sanoja varmasti monelle ja sävelkin heti alkoi soida päässä. Monesti tätä hyräillyt itsekin ja monet varmasti ajattelevat, että aika harmitonta ja leikikiähän tuo vain on. Mulla on kuitenkin tapana välillä alkaa ajatella asioita vähän pidemmälle ja oman lapsen myötä monta asiaa on tullut mietintään uudelleen. Lapsi ei välttämättä ajattelekaan tätä harmiitomaksi leikiksi ja onko se edes sitä? En halua ketään syyllistää, nämä perinteet ovat syvään juurtuneita ja niitä helposti toteuttaa sen enempiä ajattelematta. Eikä meistä kukaan toimi aina edes niin, miten itse haluaisi ja ajattelisi. Kaikki sortuvat myös omien ajatusten vastaisiin toimintamalleihin toisinaan, ei me aikuisetkaan aina jakseta. Tarkoitus on nyt herättää ajatuksia ja purkaa niitä omiakin ajatuksia, joihin olen huomannut tänä vuonna itse uppoavani, kun mietin millaista joulun odotusta meille haluan. Paljon muutenkin miettinyt monia Jouluun liittyviä asioita, mutta uppoudutaan nyt tähän.

Joulukuussa meillä aikuisilla on sellainen mahdollisuus, mitä muina kuukausina ei ole. Mahdollisuus, jota emme käytä niinkään puolisoon tai muihin aikuisiin vaan lapsiin. Meillä on mahdollisuus uhkailla lahjoilla ja Jouluun liittyvillä asioilla ylipäänsä. Sepäs olisikin mielenkiintoista, kun käyttäisimme tätä mahdollisuutta myös toisiin aikuisiin ja pitävätkö nämä uhkaukset edes lasten kohdalla paikkaansa, tuskin…. Näitä uhkauksia jopa kuulee välillä ihan jouluaattonakin vielä ja jos hetki mietittäisi, niin onhan tämä joulunaika ihan äärettömän kuormittavaa ja jännittävää myös pienelle lapselle, saati se aaton odotus ja jännitys, odotus, odotus ja odotus…

Joulunodotus on jännittävää aikaa, joka päivä kurkitaan kalenteriin, nähdään joulukoristeiden lisääntyminen niin kotona kuin muuallakin. Joululaulut soivat ja voi nähdä sen Joulupukinkin monessa paikassa. Puhutaan lahjoista ja kysellään toiveista. Jännittävää ja kutkuttavaa aikaa ja jo tähän alkavat monet lapset reagoida. Tähän kun lisätään mahdolliset aikuisten joulukiireet ja joulustressit, jotka myös vaikuttavat lapsiin, niin onko ihme, että. mitä lähemmäs Joulua mennään, sitä enemmän lapset alkavat käymään kierroksilla. Tämän olen todistanut joka vuosi päiväkodissakin niinä vuosina, kun olen ollut töissä, mitä lähemmäs Joulua mennään, niin sitä riehakkaammiksi monet lapset tulevat, tunetita purkautuu enemmän ja sitä enemmän käydään ns. kierroksilla. Myös meidän aikuisten käytös heijastuu lapsiin ja voisiko olla niin, että joskus syyllistetään lapsia käytöksestä, joka voikin olla osaksi myös meidän aikuisten aiheuttamaa? Ehdimmekö olemaan tarpeeksi läsnä kaiken jouluhäsäyksen keskellä ja vaikka ehtisimmekin, niin huomaammeko, että tämä joulunaika voi olla lapselle siltikin sekä stressaavaa että jännittävää aikaa, joka tottakai se kuormitus purkaantuu jotenkin… Ehkä ymmärrämmekin, mutta pysähdymmekö oikeasti miettimään?

Mitä haluamme opettaa lapsille lahjoista? Kiltit ja hyväkäytöksiset, iloiset ja reippaat lapset saavat enemmän ja parempia lahjoja. Mun yksi lempiaiheista, tunnekasvatus näkyy tässä myös todella vahvasti, vain ns. positiiviset tunteet olisi sallittuja (”ei itkeä saa, ei meluta saa”) ja muut tunteet ohitetaan sanomalla, että äläs nyt tonttu voi nähdä? Entäs kun se naapuri ei saakaan niin paljon ja hienoja lahjoja, kun heillä ei ole varaa, onko se vähemmän saava lapsi toisen lapsen silmissä tai jopa omissa ajatuksissaan tarpeeksi…

Mitä haluamme lahjojen merkitsevän?
Mitä Joulun merkitsevän?

Josko ei uhkailtaisikaan ja vaadittaisi liikoja. Josko nauttisimme ja lasten kanssa yhdessä. Josko auttasimme lasta niissä Joulunodotuksen tuomissa tunteissa, jännityksessä, ylipursuavassa riemussa, stressissä… Josko lahjat ei merkitsisikään, kuinka ”kiltti” on ollut ja josko ne ei olisikaan se Joulun tärkein asia meidän aikuisten opetuksessa ja sanomassa Joulusta….

Joulu kuuluu kaikille!

Näistä ajatuksista ja siitä, mitä haluan Joulun ja kaiken siihen liittyvän merkitsevän meidän perheessä, mitä me olemme yhdessäkin miettineet… Tästä luvassa ainakin tuolla instan puolella vielä lisää juttua!

Heräsikö ajatuksia?

Lue myös!

Miten on joulukuu lähtenyt käyntiin? Pukkaako joulustressiä?

IG.ssä jutut jatkuvat

@outikarita

8 kommenttia

  1. HenniK kirjoitti:

    Joulu on kovasti mietityttänyt itseänikin omien lasten myötä, monellakin tavalla. Ennen lapsia en koskaan laittanut kotiin ainuttakaan joulukoristetta tai viettänyt muutenkaan kotona joulua. Joulu tuli, kun menin vanhempieni luokse. Nyt kuitenkin lasten myötä (pian 3v ja 1v) olen alkanut tuntemaan painetta, että kai sitä pitäisi alkaa tehdä jotain jouluperinteitä kotiinkin, vaikka isovanhempien luona varmasti joulun aikaan käydäänkin.

    Nämä lahja-asiat on sitten toinen juttu… itse en pidä myöskään yhtään siitä ajatuksesta, että lapselle sanotaan, että pitää olla kiltti, että jouluna saa lahjoja. Meillä kolmevuotiaalta ei ole kyselty toiveita, enkä oikein usko, että hän vielä edes osaa odottaa lahjoja. Ei olla puhuttu lahjoista mitään, ei siis ehkä osaa yhdistää vielä, että jouluna saadaan lahjoja, mutta tämän hän tottakai oppii. Haluaisin kuitenkin, että muut asiat merkitsisivät joulussa enemmän kuin lahjat.

    Hieman lahja-asiaakin sivuten… Yksi tänä jouluna yhä enemmän itseä mietityttänyt asia on perinne valehdella lapsille joulupukista, tontuista jne. Miten teillä aiotaan tuoda / on tuotu asia esille lapselle?
    Itse en ole höpötellyt tähän mennessä joulupukista tai tontuista mitään. Kahtena edellisenä jouluna pukki on käynyt aattona isovanhempien luona, koska siellä on myös meidän lasten serkkuja. Nyt itsestä on vaan alkanut tuntua siltä, etten halua höpötellä totena tällaisia perinnetarinoita omille lapsille vaan mieluummin kertoa totuuden, että vanhemmat, kummit ja sukulaiset hankkivat lahjat jne. Joulupukki voi toki tulla jakamaan lahjat, mutta se on vaan leikkiä ja pukki voi olla vaikka ukki.

    • outi kirjoitti:

      Näitä asioita on kyllä hyvä pysähtyä miettimään ja ehkäpä nuo omat perinteetkin kannattaa antaa vaan muovautua sen mukaan, mikä omalle perheelle tuntuu hyvältä ja omanlaiselta 🙂
      Itse haluan säilyttää sellaisen pienen joulun satumaisen taian, mutta nähtäväksi jää tulevina vuosina viellä, että miten meillä toteutuu esim. se mistä lahjat tulevat ja miten Joulupukki asiaan liittyy.

  2. Kati kirjoitti:

    Hah, kyllä, toi on ihan hirvee laulu, näin oikeesti varsinkin lapsen näkökulmasta ajatellen. Monet kerrat käyty 4veen kans läpi et tontut ei Kurki ikkunoista, meillä saa kiukkuilla ja huutaa, silti saa lahjoja, joulupukki on satua(koska siitä jopa pelotellaan niin Monessa paikassa, lapselle tulee tressi ”koska joulupukki tietää kaiken”) ym. En tuomitse niitä jotka joulutonttuja ja pukkisatuja ruokkivat, mutta toiset lapset voivat kokea sen tressaavana (mm. meidän herkkis). Nautitaan kovasti joulusta, jännitys tuo lapsiperheessä kierroksia muutenkin, oi autuas jos tähän vielä meillä uhkailtas et tontut kurkkii, pukki tietää, lahjoja ei ehkä saakkaan ymym. Hyi. Kovaa painetta lapsille…

    • outi kirjoitti:

      Hienoa muokata myös sitä Joulua oman lapsen mukaan.
      Itse haluan säilyttää sellaisen pienen joulun satumaisen taian,mutta nähtäväksi jää tulevina vuosina viellä,e ttä miten meillä toteutuu esim. se mistä lahjat tulevat ja miten Joulupukki asiaan liittyy.

  3. Susan kirjoitti:

    Todella hyviä ajatuksia! ❤️. Itse en ole käyttänyt ajatusta, että pitäisi olla kiltti, että saa lahjoja. Muutenkin tuo lahjahössötys on niin karmeaa. Juuri paketoin tytön lahjat, tajusin, että niitä on meiltä vanhemmilta viisi ja laitoin yhden pois. Liika on liikaa. Tuo kohta 3v on toivonut pukilta sähköhammasharjaa ja jumppapukua ja ne hän saa 😊. Lisäksi yksi lelu ja tehtäväkirja, ollaan kuitenkin joulu reissussa. Sukulaiset on lahjapimeitä ja sieltä tulee sitten lisää. Muutenkaan meillä ei jouluhössötetä. Ei leivota, kokata tai siivota stressillä vaan silloin kun siltä tuntuu ja sitä mikä hyvältä tuntuu. Eipä näytä meidän likalla jouluressiä olevan ja tuskin tulee jos vanhemmista on kiinni 😊.

    • outi kirjoitti:

      Samoja ajatuksia!
      Mä oon kyllä vähän lahjapimeä kans varmaan, heh, mutta alkanut yhä enemmän panostaan itse tehtyihin ja pienyrittäjien tukemiseen näissäkin asioissa.

  4. Ellipsi kirjoitti:

    Jospa vaan annettaisiin kaikkien toimia niin kuin haluaa..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *