Isänpäivä 2019 rennolla meiningillä
Voi, meillä on ollut aivan ihana isänpäivä tai oikeastaan isänpäiväviikonloppu. Nyt isänpäivän iltana istahdan vielä hetkeksi tänne koneelle siitä teille kertomaan ja samalla kuulen isän ja pojan leikkien äänet viereisestä huoneesta. Noita leikkejä on aina niin ihana vain seurata sivusta tai kuunnella, meillä on yhteisiä juttuja, mulla ja pojalla omia ja niin myös isällä ja pojalla omia juttujaan ja niin kuuluukin. On ihana seurata millainen isä mieheni onkaan ja miten samalla aaltopituudella olemme vanhemmuudessa, olemme tiimi!
Lauantaina oikeastaan vietimme pappanpäivää! Minä kävin kaksin pojan kanssa oman isäni luona, joka asuu hoitokodissa. Illalla kävimme vielä Rikun vanhempien luona. Mä tein Lukan kanssa perhekerhossa pappoille kortit ja Luka valkkasi kaupasta sukat kummallekin pappalle. Mulle isänpäivä on ollut monena vuonna hyvin kipeä asia, aikoinaan kun isän ja tyttären roolit muuttuivat yhdessä silmänräpäyksessä onnettomuuden myötä, se on kipeä asia edelleen. Isänpäivä on kuitenkin saanut aivan uusia merkityksiä oman perheen myötä ja osaanmyös tuntea omaa isääni ajatellen kivun ja haikeuden lisäksi suurta kiitollisuutta, hän oli minun jevaljeni yksinhuoltaja monen monta vuotta ja klaarasi homman oikein mahtavasti!
Postauksen lopussa linkki vanhaan postaukseen, muistoihini isästäni!
Sunnuntai olikin ihanasti meidän pienen perheen, meidän kolmen + masuvauvan yhteistä aikaa. Oli oikeastaan tosi ihanaa, kun ei ollut tässä sunnuntaissa mitään menoja ja aikatauluja, puuhasimme vain omien aikataulujemme mukaan eli lähinnä pojan päiväunien mukaan. Koko perhe nukuttiin aamulla pitkään ja isimies jäi vielä nukkumaan kun minä ja poika noustiin valmistelemaan isänpäivän aamua. Luka oli tehnyt kerhossa kortin isille ja hällä oli myös oma lahja isille, jonka hankinnasta ehkä kuitenkin minä vastasin. Luka oli niin innoissaan lahjan antamisesta isilleen, aivan ihana hetki! Lahja oli juurikin noihin isän ja pojan yhteisiin hetkiin ja samalla ehkäpä vähän hyvinvointia isälle leikkien kautta. Yksi lahja pääsikin heti käyttöön, ennenkuin isi pääsi sängystä nousemaan.
Mä jätin isän ja pojan hetkeksi touhuttamaan ja laitoin aamiasipäydän loppuun. Aamiaispöydässä sitten odottikin vielä lahja multa miehelleni, lapseni isälle! Syötiin rauhassa aamiaista koko perhe yhdessä ja nyt kyllä joutui isi keittämään itse kahvinsa, heh. Pöydässä siis odotti jo vanha isimies muki täynnä uusia kahvipapuja, sai sitten itse valita käyttääkö uusia vai aiemmin ostettuja papuja aamun kahviinsa ja uudet maistui!
Riku oli toivonut, että jos mentäisiin johonkin paistamaan makkaraa ja onneksi sadesää ei iskenytkään isänpäivälle ja suuntasimmekin aamupäivästä pieneen metsikköön seikkailemaan ja laavulle paistamaan makkaraa. Luka oli nuotiosta todella innoissaan ja ihanana apurina isille makkaran paistossa! Oli mun kummatkin miehet niin tyytyväisiä ja olihan tuo hieno isänpäiväretki. Kotimatkalla sitten poitsu simahtikin autoon.
Kotiin päästyä juotiin sitten Rikun kanssa kaksin päiväkahvit/-teet, syötiin sammakkoleivokset ja katseltiin jakso The Handmade´s tale -sarjaa pojan nukkuessa ikkunan takana päiväuniaan. Tämän jälkeen oikeastaan Riku suuntasi korjaamaan meidän ilmanlämpöpumppua. Eikös se ole oikein sopivaa puuhaa isänpäivään (ja nyt on pakko laittaa hymiö!) 😀
Mä aloin kokkaamaan päivällistä, joka oli ihan ylläriä Rikulle, että mitä syödään. Laitoin kanat marinoitumaan hetkeksi ja aloin tehdä kunnon italialaista risottoa. Syötiin siis risottoa ja kanaa vuohenjuustolla ja paholaisenhillolla. Vähän valkkaria laseihin ja isänpäivän juhla-ateria oli valmis!
Ja nyt ollaankin illan tässä vaiheessa, että mä istun konella ja isi ja poika leikkii leikkejään. Hetki on vielä koko perheen yhteistä iltaa jäljellä ja jos sitten vielä miekkoseni saa pienen klasvohoidon illan päätteeksi kun tuon kasvonaamion hänen hemmottelukseen ostin ja eiköhän hän myös konjakkilasillisen ansaitse, kun siitä kovasti tykkää.
Tunnen niin paljon lämpöä ja rakkautta tällä hetkellä ja näen sen saman sekä isän että pojan silmistä ja nääkös jutut lisää meillä jokaisella näitä tunteita.
Menee ehkä vähän siirappiseksi, mutta menkööt!
Lempeyttä, rakkautta, läsnäoloa, johdonmukaisuutta, turvaa…
kiitos, millainen isä olet pojallemme!
Lue myös
Isänpävän puuhat ja moninaiset ajatukset
IG
♥️♥️♥️