Hae
Outi Karita

18. – 20. raskausviikko ja vaihtelevat olot…

Jestas sentään, huomenna oon tasan puolessavälissä raskautta, rv, 20+0. ja lukahan syntyi 39+0. Joten ei välttämättä jäljellä ees enää tuplatenkaan tätä aikaa, mitä on jo kulunut tai sitten voi olla parisen viikkoa enemmänkin, ei voi tietä… Kuten jo viimeksi kirjoitin 17. raskausviikko postauksessa, niin on nyt viimeiset viikot nauttinut aivan eri tavoin tästä raskaudesta, mitä ne ensimmäiset 16 viikkoa. Olot on silti olleet vaihtelevat, vaikkakin huomattavasti paremmat!

Päivittäinen pahoinvointi on helpottanut, joka päivä ei tule edes sitä etovaa oloa, mutta viikottain kyllä ja satunnaisesti edelleen oksenteluakin. Kuitenkin sen verran paljon olot ovat paremmat, että oon saanut syötyä paremmin ja energiat on todella päässet nousemaan ja mitäs se on aiheuttanut. Se on aiheuttanut sen, että hääräilen kotona taas paljon enemmän ja mieli sekä kroppa huutaa taas liikkumaan enemmän! Eihän nämä asiat oikeasti silloin kauheasti kiinnosta kun energiaa ei ole.

Lapsen kanssa jaksaa ihan eri tavoin touhuta, varsinkin liikunnallisissa puuhissa, kuten temppuklubilla ja Leo´s leikkimassa, joissa täytyy pojan kanssa kokoajan mennä ja touhuta! Löysinpä tieni myös kuntosalille parin kuukauden tauon jälkeen ja kyllä tuntui hyvältä! Uimista ei olla vieläkään saatu startattua, mutta kyllä sekin pian käynnistyy! Kotona alkanut muutama projekti, tavaroiden uudelleen organisointia ja sisustelua, sitä teettää parempien energioiden lisäksi syksy ja raskaus myös, heh.

Ensi viikolla onkin rakenneultra ja kyllä se jännittää. Jotenkin jännitän tämän raskauden etenemistä enemmän kuin ensimmäisessä raskaudessa. Nyt jo satunnaisesti, silloin tällöin tuntee liikkeitä, vähän isompiakin joskus, joten kyllä Sintti ilmoittelee itsestään välillä, mutta silti välillä pelottaa… Mulla on myös doppler kotona, saatuna ystävältä lainaksi, jolla voin kuunnella sydänääniä, mutta oon jotenkin tosi huono siinä hommassa, enkälioppujen lopuksi oo kovin montaa kertaa ees ääniä haeskellut. Viimeksi tällä viikolla yksi päivä yritin kuunnella ja en millään saanut syädnääniä kuin käväisemään ehkä, no sinttihän vatsassa päätti sitten vähän tökkiä, että hei kyllä mä täällä oon, voiks lopettaa jo 😀

Vaihtelevat olot kenties,
välillä pelkoa,
mutta
MÄ NAUTIN!
MÄ OON ONNELLINEN!

Lue myös

17. Raskausviikko – Kyllähän tää raskausaika ihanaakin on

16. Raskausviikko vietetty Rodoksella (+neuvolakuulumisia)

Raskauden ensimmäinen kolmannes

Seuraa instassa

@outikarita

2 kommenttia

  1. Taijku kirjoitti:

    Onnellisuus ja hyvä olo kyllä huokuu kuvista:)
    noi syksyiset sävyt/murretut värit kyllä sopii niin sinulle.
    Oikein ihanaa odotusta teille <3

    P.S onko odotuds toisella kertaa sulle erilainen kokemus vai onnistuuko vertailla,koska jokainen kertahan on ainutlaatuinen kokemus

  2. HenniK kirjoitti:

    Tsemppiä rakenneultraan! Muistan elävästi sen jännityksen, kun vaan haluaa kuulla sen, että kaikki näyttäisi olevan kunnossa. ❤

    Noita epävarmuuden ja pelon tunteita en kyllä kaipaa yhtään raskausajoilta. Esikoinen oli masussa aika rauhallinen. Istukka oli edessä ja liikkeet alkoi tuntua aika myöhään. Musta tuntui hirveältä vastuulta, että mun pitää nyt tarkkailla, että vauva liikkuu tarpeeksi. Muutamat kerrat tuli kyllä itku, kun tein liikelaskentaa ja ekan vartin aikana ei tullut yhtään liikettä. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Toinen vauva oli aivan erilainen ja oli niin paljon helpompaa pelkojen kanssa. Jos en ollut hetkeen huomioinut liikkeitä, niin tuntui, että saman tien kun mietin asiaa niin siellä jo muistuteltiin, että ”hei äiti, ei hätää”. ? En tainnut kertaakaan joutua liikkeitä laskemaan ja vauhdikkaammalta vaikuttaa kuopus nyt vatsan ulkopuolellakin. ?

    Mutta vähän kevyempään aiheeseen… onko sulla ollut kummankaan vauvan sukupuolesta jotain vahvaa tunnetta etukäteen ja osuiko viimeksi oikeaan? ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.