Hae
Outi Karita

18. – 20. raskausviikko ja vaihtelevat olot…

Jestas sentään, huomenna oon tasan puolessavälissä raskautta, rv, 20+0. ja lukahan syntyi 39+0. Joten ei välttämättä jäljellä ees enää tuplatenkaan tätä aikaa, mitä on jo kulunut tai sitten voi olla parisen viikkoa enemmänkin, ei voi tietä… Kuten jo viimeksi kirjoitin 17. raskausviikko postauksessa, niin on nyt viimeiset viikot nauttinut aivan eri tavoin tästä raskaudesta, mitä ne ensimmäiset 16 viikkoa. Olot on silti olleet vaihtelevat, vaikkakin huomattavasti paremmat!

Päivittäinen pahoinvointi on helpottanut, joka päivä ei tule edes sitä etovaa oloa, mutta viikottain kyllä ja satunnaisesti edelleen oksenteluakin. Kuitenkin sen verran paljon olot ovat paremmat, että oon saanut syötyä paremmin ja energiat on todella päässet nousemaan ja mitäs se on aiheuttanut. Se on aiheuttanut sen, että hääräilen kotona taas paljon enemmän ja mieli sekä kroppa huutaa taas liikkumaan enemmän! Eihän nämä asiat oikeasti silloin kauheasti kiinnosta kun energiaa ei ole.

Lapsen kanssa jaksaa ihan eri tavoin touhuta, varsinkin liikunnallisissa puuhissa, kuten temppuklubilla ja Leo´s leikkimassa, joissa täytyy pojan kanssa kokoajan mennä ja touhuta! Löysinpä tieni myös kuntosalille parin kuukauden tauon jälkeen ja kyllä tuntui hyvältä! Uimista ei olla vieläkään saatu startattua, mutta kyllä sekin pian käynnistyy! Kotona alkanut muutama projekti, tavaroiden uudelleen organisointia ja sisustelua, sitä teettää parempien energioiden lisäksi syksy ja raskaus myös, heh.

Ensi viikolla onkin rakenneultra ja kyllä se jännittää. Jotenkin jännitän tämän raskauden etenemistä enemmän kuin ensimmäisessä raskaudessa. Nyt jo satunnaisesti, silloin tällöin tuntee liikkeitä, vähän isompiakin joskus, joten kyllä Sintti ilmoittelee itsestään välillä, mutta silti välillä pelottaa… Mulla on myös doppler kotona, saatuna ystävältä lainaksi, jolla voin kuunnella sydänääniä, mutta oon jotenkin tosi huono siinä hommassa, enkälioppujen lopuksi oo kovin montaa kertaa ees ääniä haeskellut. Viimeksi tällä viikolla yksi päivä yritin kuunnella ja en millään saanut syädnääniä kuin käväisemään ehkä, no sinttihän vatsassa päätti sitten vähän tökkiä, että hei kyllä mä täällä oon, voiks lopettaa jo 😀

Vaihtelevat olot kenties,
välillä pelkoa,
mutta
MÄ NAUTIN!
MÄ OON ONNELLINEN!

Lue myös

17. Raskausviikko – Kyllähän tää raskausaika ihanaakin on

16. Raskausviikko vietetty Rodoksella (+neuvolakuulumisia)

Raskauden ensimmäinen kolmannes

Seuraa instassa

@outikarita

My day – My birthday

Tälle viikolle my day -postaus osuikin mun syntymäpäivälle.

Heräilin pojan kanssa kasin maissa ja aloinkin aikalailla heti laittamaan meille aamupalaa, tänään kun on perhekerhopäivä. Keittiön pöydällä mua odotti synttärilahja mieheltä, jota melkeinpä osasin toiveideni mukaan odottaakin. Rodoksen reissulta ostettu ihastukseni! Ihana lompakko, johon mahtuu myös puhelin, joku Espanjalainen merkki tämä kuulemma on.

Itelleni tein smoothien ja poitsu sai illalta jäänyttä kaurapuuroa. Aamupalan lisäksi siinä kotona tutut aamutouhuilut ja pottailut. Kummatkin lähtökuntoon ja avoimen päiväkodin perhekerhoon siis suunta! Autoa ajaessa alkoi ihan hirveästi tekemään huonoa ja niin paljon alkoi oksurefleksiä pukkaamaan, että mietein jo tien sivuun ajamista, sain kuitenkin kaiken pysymään sisällä onneksi. Ei nuo raskauspahoinvoinnit siis ole ihan täysin taakse jäänyttä, osuu näemmä näihin my day postauksiinkin aina nuo yökötyspäivät. Kerhossa oltiin joskus puoli kympin jälkeen ja taidettiin viihtyä ihan sinne puoleenpäivään asti. Poitsulle oli välipalaeväät mukana ja banaani itseasiassa syötiinkin puoliksi.

Nyt Lukalla vähän venynyt päikkäriaika myöhemmälle niin ajeltiin kotiin syömään lounas. Vaikka kerhossa jo syötiin välipalaa, niin lounas maittoikin ihan tosi hyvin vielä. Luka sai lounaaksi kala-parsapihvejä, riisiä ja kurkkua, mä taas tein itelleni salaatin. Teki vähän raikkaampaa mieli ja noh, mä oon kalaronkeli muutenkin ja raskausaikana se korostuu paljon. Yritän kuitenkin pitää huolen, että poitsu sais kalaakin välillä. Oli muuten pojan paita ihan riisissä lounaan jälkeen, ruokalappua kun ei oikein enää haluaisi…

Ulkoilman raikkaus houkutteli kävelemään vähän pidemmän päiväunilenkin, ei mitään kovin pitkää silti, ehkä joku puolisen tuntia. Syksyn raikkaus ja värit on vaan niin ihania! Poitsu nukahti kyllä aikalailla heti. Ajoitukset tänään mennyt jotenkin ihan nappiin ja muuten, myös pukemiset. Viime viikolla päivän kaikki pukemis- ja riisumistilanteet oli hankalia, joka kerta pistettiin hanttiin eikä mikään oikein helpottanut hommaa. Tällä viikolla onkin sitten sujunut mukavasti ja poitsu haluaa vähän enempi itsekin osallistua. Ehkä oli siis kyse jostain murrosvaiheesta…

Noh, kotiin päästyä takaisin, mä menin hetkeksi sohvalle ison teemukillisen kanssa ja muutama suklaa siihen kylkeen! Pieni rentoushetki ja Netflix pyörimään. Teekupposen, siis jättimukillisen jälkeen aloinkin viikkaushommiin. Pyykiien viikkausta ja laittoa, pientä kotiaskaretta ja sitten blogin pariin. Luka taisi nukkua pari tuntia, jostain puoli kahdesta, puoli neljään…

Mä muistin yllättäen, että munhan piti syödä Rikun maanantai-illalla valmiiksi tekemää sienikeittoa lounaaksi, kun en päivällistä kotona syö. Muistui mieleen kun tuntui, että vähän olisi nälkä. Laitoin itselleni sellaisen pienen välipalakeiton samalla kun laitoin poitsulle päivällisen.

Riku tuli puoli viiden jälkeen kotiin ja mä menin rauhassa laittamaan itseäni illan menoja varten. Sitten ehdein vielä nopsasti käydä tekemässä blogipostauksen loppuun ja syntymäpäivän kunniaksi blogiin ilmestyi postaus 35+1 asiaa minusta. Pyysin Rikua ottamaan musta muutamat kuvat ja tottakai Lukain halus kuviin mukaan! Kuvien laatu vähän kärsi kun kuvaaja nappas taaperoa syliin,e ttä sai pelkästään mustakin muutamat kuvat, heh.

Mulla oli muutan ystävän kanssa ruokatreffit Amarillossa illalla ja Riku vei mut sinne, kun lähtivät pojan kanssa isä-taaperosirkukseen viimeistä kertaa. Mua odottikin siellä Amarillossa jo neljä ihanaa ystävää ja vaikka olin ilmoittanut, että lahjoja en tarvi, lahja on jo se, että lähtevät mun kanssa syömään niin olihan heillä jokaisella jotain pientä mulle. Mun suklaavarastoista pidettiin ainakin hyvä huoli ja kyllä vaan mun ystävät muutenkin mut näyttäs tuntevan. Amarillossa mun on muuten ihan pakko aina saada nuo mozzarellatikut, voi nam!

Amarillosta vielä siirryttiin Coffee houselle ”teelle”, mutta kukaan ei tainnut ottaa teetä, heh. Itsellekin maistui chai latte. Ihana oli viettää iltaa useamman ystävän kanssa. Usein tulee ystäviä nähtyä vain kaksin ja usein lapsetkin on mukana. Ilta oli tosi kiva, mutta ei nyt myöhäiselle venynyt. Yks ystävistäni heitti mut sitten kotiin ja olin kotona puoli ysin maissa.

Ehdein pusuttelemaan Lukalle siis vielä hyvät yöt. Riku nukutteli pojan ja mä löhösin vielä hetken sohvalle ennenkuin kömmein nukkuvien miesten viereen nukkumaan, joiosta pienemmän kylläkin siirsin nukkuvana pinnikseen siitä mun tyynyltä…

Lue myös

35+1 asiaa minusta

My day postaussarja vol. 2 – Maanantai tukka pystyssä

Seuraa instassa

@outikarita