Hae
Outi Karita

Imetystarinamme

Se alkoi heti synnyttyäsi,
sait ensimmäiset pisarat tuota valkoista taikaa
jo synnytyssalissa.
Osasit hakeutua rinnalle,
kun sitä tarvitsit,
olit nälkäinen tai läheisyyden tarpeinen.
Kasvoit ja kehityit,
opeimme kummatkin,
sinä ilmaisemaan uusin tavoin
ja minä ymmärtämään paremmin.
Se oli meidän oma symbioosimme,
oma torkkuhetkemme sohvalle,
tai päivän tiimellyksessä missä milloinkin.
Rinta tarjosi sinulle pitkään ravintoa,
lohtua, turvaa ja läheisyyttä.
Lohtua ja läheisyyttä kun pelotti kovat äänet,
uudet paikat tai kun sinuun sattui.
Me mentiin sinun tahdilla,
vähän joskus äidinkin edistäen vähentämistä,
minkä itse aloitit.
Öitä rauhoitettiin minun toimesta.
Tämä kaikki sujui meilta niin luonnikkasti,
yhteisymmärryksessä, yhteityönä
ja oli siinä isäkin korvaamattomana apuna ja tukena!
Kun imetyskerrat väheni,
opeimme uusia tapoja siihen lohtuunkin,
minun ei tarvinnut sinua opettaa,
muuten kuin öisin silloin joskus rauhoittumaan ilmankin,
se opeteltiin yhdessä.
Päivisin näytit ja hait itse uudet tavat.
Yhtälailla meillä on edelleen läheisyyttä,
yhtäalilla saat lohtua ja turvaa sylistäni,
kun sitä tarvitset.
Puhallan ja suukotan pois pipisi,
ajan pois pelkosi,
vaikkemme enää rintaa siihen käytä.
Me päätimme sen yhdessä,
minulle se tuli yllätyksenä, että
se ehkä lähti sinun kauttasi vahingosta,
mutta olit siihen valmis
ja imetyksen loppuminen sujui mutkattomasti,
kun olit vuoden ja 10 kuukautta,
muutaman päivänkin päälle.
vain vähän ennenmitä olin itse ajatellut rajapyykiksi,
Minut se yllätti,
miten helposti kaikki alusta lopetukseen kävikään
ja olen kiitollinen tästä imetystaipaleesta ja tiedän, että
niin sinäkin!

Siitä on nyt kolme viikko kun imetys loppui, voin kertoa tarkemmin toisella kertaa miten kaikki lopulta meni, mutta haluan jättää tämän postauksen tähän!

Jos teillä postaustoiveita tai kysymyksiä imetykseen liittyen, niin kertokaa ihmeessä!

Lue myös

Imetystarinoita Lukan kertomana

Julki-imetys ja minä

Taaperoimetys

3 kommenttia

  1. Manduca kirjoitti:

    Imetys on kyllä niin ihana asia. Itse täysimetin esikoisen 4 kk ja muutoin imetys lopetettiin 1 v 3 kk kohdalla. Toisen kanssa täysimetän sen 6 kk, jos yhtä hyvästi maitoa lähtee ja vauva kasvaa, kuin tähänkin asti. Ja varmasti osittaisimetellään sinne reilu vuosikkaaksi. Aluksihan se oli hankalaa, jopa myös toisen vauvan kanssa. Sitä luuli jo toisen kohdalla olevansa konkari, kun oli esikoisen kohtuu pitkään imettänyt. Mutta miten se pieni ihminen osaakaan tämmöisen aikuisen jo kokeneen imettäjän saamaan olonsa välillä epävarmaksi. Onneksi kuitenkin imetys lähti sujumaan alkuhankaluuksista huolimatta. Meillä muodostui ongelmaksi toisen kanssa vauvan imuote, kielijänteen ollessa kireä, vauva ei saanut kunnolla imuotetta ja näin ollen vauva ei saanut maitoa suuhun asti. Mutta onneksi osaavan henkilökunnan ja oman määrätietoisuuteni avulla päästiin lääkärille, joka operoi jänteen ja kas kummaa, imetys alkoi sujumaan. Ja toimenpide ei ollut kuin hetken hujaus, vauva ei kerennyt siitä edes itkeä. Tuskaili vain, kun suun sorkkiminen tuntui tympeälle. Olisi ollut ihan kauheaa, jos imetys olisi kaatunut tähän asiaan.

  2. Tinde kirjoitti:

    Itku tuli! ♥️

  3. Vilma kirjoitti:

    Kauniisti kirjoitettu, herkisti❤

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.