Raskauden ensimmäinen kolmannes
Raskauden ensimmäinen kolmannes lähenee loppuuaan, oikeastaan tänään on vika päivä
ja huomenna siirrytään jo toiseen kolmannekseen.
Millainen ensimmäinen kolmannes on ollut?
Onko eroa ensimmäiseen raskauteen?
Huh, aika on mennyt oikeasti aivan todella nopeasti verrattuna ensimmäiseen raskauteen. Vaikea jotenkaan käsittää, että nyt ollaan jo näinpitkällä. Toisaalta kehossa on tapahtunut jo niin paljon muutoksia, että sen puolesta käsittää kyllä, että raskaus on jo edennyt alkuvaiheita pidemmälle. se kun elämässä on jo touhukas taapero, joka saa päivät kulumaan vikkelämmin, niin vaikuttaa varmasti tähän ajan kulkuun ja sen tuntuun.
Raskauden ensimmäinen kolmannes
Kaikki alkoi vain aavistuksesta, josko olisinkin raskaana. Vähän aikaa siinä oli epäuskoinen ja oireetonkin alkuraskaus. Sitten alkoi pahoinvoinnit. ruoka yökötti ja mehujäät maistui ensimmäisinä viikkoina, ne helpottivat oloa. Pahoinvointi alkoi pahentu, eikä ollut vain etovaa oloa vaan vessanpytystä tuli halikaverini. Lukan mielestä tämä oli hauskaa ja hän on välillä matkinut äidin yökkäilyjä. Lukaa odottaessa mulla oli etovaa oloa kyllä ja ruokahaluttomuutta, mutta etovaan oloon auttoi silloin pahoinvointirannekkeet ja välipalat maistuivat vaikkei ruokaniinkään. Nyt niistä rannekkeista ei ollut apua. Täytyi vain pyrkiä syömään säännöllisesti ja pitämään verensokeri tasaisena, ei päästää laskemaan. Se ei kuitenkaan aina ole ollut helppoa, se mikä maistuu tänään ei välttämättä huomenna menekään alas ja aina oli mietittävä, että mitäköhän tällä kertaa saisin syötyä. Vesipullossa on kulkenut mukana mehua ja laukussa aina rusinoita. silti huonovointisuus on täyttänyt monet päivät ja välillä pitkin päivää, välillä yht´äkisti alkaen ja ihan mihin vuorokauden aikaan tahansa. Arvoisin, että kahden tunnin välein pitäis jotain tankata, mutta paljon harvemmin tekee mieli mitään, niin oon sitten ees juonut jotain.
Lukaa odottessa nukuin hyvin läpi raskauden, alkuraskaudesta oli kyllä tyypillistä väsymystä, mutta yöni nukuin. Nyt olen about 2 kuukautta valvonut joka yö tunnin-kaksi. Öisin on ollut pakko syödä, on ollut nälkä ja nälkä ei helpota unen takaisin saamista, eikä myöskään aamun huono oloa. Jos en olisi syönyt noina öinä niin aamun olot olisivat olleet entistä pahemmat. Touhukas taapero ei auta asiaa, kun väsy painaa ja huonovointisuus iskee päälle. Taaperon on saatava energiansa purettua ja oikeastaan silti on hyvä, että Luka pistää mut liikkeelle, koska kyllä sekin tekee hyvää ja ainakin raittiiseen ilmaan lähtö. Onneksi Luka nukkuu hyvät päiväunet, jolloin olen saanut itsekin huilattua ja sitä nimenomaan olen pääasiassa päiväuniajat tehnyt viimeiset pari kuukautta! Onneksi myös poika nukkuu yöt hyvin, joten hän ei valvota, ne on vaan nuo raskaushormonit.
Syömisen suhteen sanottava, että olen kyllä noudattanut raskauden aikana ns. raskausruokavaliota vältettävien ja kiellettyjen asioiden suhteen, mutta muuten ruokafilosofiani on ollut, ”syö mitä tekee mieli ja mikä menee alas”. Syön myös foolihappoa ja raskausajan monivitamiinia. Koen nämä tarpeellisiksi itselleni ja noh, fioolihappoahan lisänä suositellaan kaikille raskaana oleville ihan yleisesti sikiön terveyden kannalta ja jo raskautta suunniteltaessa. Kuitenkin ruokafilosofiani on ollut nyt, syö mitä tekee mieli ja mitä saat alas! Itseasiassa sellaiset ”epäterveelliset” herkut ei kauheasti houkuta, jotka normaalisti olisi niitä mielitekoja. Sipsejä tekee välillä mieli ja noh, laku ja salmiakki maistuisi, mutta niitä nyt kun ei suositella. Yhtä pientä sipsipussia muuten tässä taannoin tuhosin 4 päivää ja karkkipussia 2 viikkoa, niin ja ne mehujäät jäi sinne alkuraskauteen, nyt kuulostavat aivan liian makeilta. Harvaa lämmintä ruokaa tekee mieli, syön kuitenkin, mutta melkein jokainen lounas ja päivällinen jää kesken. Otan normaaliannoksen, mutta hyvä jos puolet saan syötyä. Energiatasot siis tämänkin takia melko alhaalla ja hyvä turvata tuolla monivitamiinivalmisteella myös vitamiinien, hivenaineiden yms. saantia, koska ruokavalioni ei todellakaan ole kovin monipuolinen.
Paino on vähän noussut, mutta en halua sitä alkaa erikseen täällä puimaan ainakaan tässä vaiheessa raskautta. Vatsankasvua ja painonnousua ei pitäisi alkaa vertailemaan. Nää on tosi yksilöllisiä asioita ja näistä ei kannata ottaa paineita tai sitä vertailua. Vertailen kuitenkin hiemen edelliseen omaan raskauteeni. Silloin paino oli noussut tässä kohtaa suurinpiirtein tuplat sen mitä nyt, mutta onhan tässä voinnitkin tosiaan olleet aivan erit, kuten myös lähtöpaino. Masun pompsahdus selkeämmin esiin on kummallakin kerralla tapahtunut jo ajoissa.
Kuitenkin mahassa kasvaa mitä ihanin syy voida huonosti ja olla matalilla energioilla. En voisi olla onnellisempi tästä pienestä ihmeestämme, joka oli hyvin toivottua ja silti niin yllätti meidät! Tarkoitus ei ole missään nimessä valittaa, mutta kertoa kuitenkin rehellisesti, miten on voitu ja miten raskaus on edennyt! Ja kyllähän mulla niitäkin päiviä on ollut, kun energiat olleet paremmat, nyt vain tää loppuaika tästä ekasta kolmanneksesta on jotenkin ollut pahinta.
Nyt kun raskaus on julkista, niin on ihanaa että masu näkyy eikä sitä tarvi piilotella. Pieni pullahdus masussa tapahtui jossain 10-11 viikkojen tietämillä, sitä ennen oli vaan vähän nesteturvotusta. Nyt on jo pieni pyöreä masu. Ja siellä pienessä pyöreässä masussa on alkanut myös tuntua liikehdintää ja sekös vasta ihanaa onkin. Ihania hetkiä! Ja huomaan käsieni eksyvän yhä useammin silittelemään masua. Lukakin tietää näyttää, kun kysyn missä vauva on, näyttää mun mahaa, mutta eipä taida silti vielä aavistaakaan mitä siellä kasvaa.
Tiedän, että tosilla pahoinvointi on vielä paljon pahempaa ja kaikki tsemppi kaikille raskauspahoinvoinnista kärsiville!
Raskaus on maailman ihanimpia asioita, mutta sen tuomat raskausoireet eivät aina ole niin ihania.
Nautitaan niistä ihanista hetkistä kuitenkin täysillä!
Raskauden ensimmäinen kolmannes on nyt aika jättää taaksepäin ja toivoa parempi vointista toista kolmannesta!
Täällä aloitellaan nyt toinen kolmannes ja huomenna käynnistyy rv 14+, eli jo 15. raskausviikko!
Lue myös
Kaksi onnen viivaa ja perhe kasvaa <3
Miten toivottu raskaus yllätti?
Seuraa myös instassa kuulumisia
Oikein paljon onnea toisesta raskaudesta! Raskausaika on niin ihanaa ja jännittävää aikaa. Toisaalta kaikki on jo tuttua ennestään mutta sitten kuitenkin ihan erilaista kuin ekalla kerralla. Onnitellessa huomaan tunteva pienen kirpaisun rinnassa ja ehkä jopa pienen harmituksen. Kesän aikana vauvakuume on vain noussut ja tuntuu, että näitä vauva- ja raskausuutisia putkahtelee sieltä täältä ja joka puolella näen vauvoja ja isovatsaisia äitejä. Huomaan haaveilevani kolmannesta.