Epätäydellisen täydellinen äitienpäivä
Yksi monista asioista mitä poikani on minulle opettanut on epätäydellisyyden sietäminen, ainakin hitusen paremmin. Olen aina halunnut tehdä joistakin spesiaalipäivistä täydellisiä, nyt hymyilen lakanamytylle olohuoneen lattialle, jonka poikani pyykkikasasta intoa piukeena raijasi keskelle olohuonetta. Hän myös kippasi pääsiäissomisteesta koristemunat lattialle taas tänäänkin ja teki siitä yhden osan rumpusettiinsä, jota aamulla paukutti innoissaan janyt päivällä uudestaan mieheni kerättyä ne koristemunat tuohon somisteeseen. Ainiin muuten, pääsiäisestähän on jo aikaa….
Eilen tehtiin Rikun kanssa äitienpäiväkakkua. Oltiin sovittu, että Riku tekee muutoin kakun, mutta mä koristelen. Oli hankala pysyä poissa kakun tekemisestä, mutta pysyin mä sitten lopulta. Kenties jo ensi vuonna en sitten puutu kakkuun enää mitenkään jos sellainen tehdään.
Oma lapsi on tuonut elämään aivan uudenlaista onnea ja rakkautta, mutta myös aivan käsittämätöntä pelkoa ja huolta. Nämä kaikki tunteet aivan pakahduttavat minua ja on iso rikkaus kokea näitä kaikkia!
Oma lapsi on nostanut pintaan kipeitä asioita, mutta hänen kauttaan myös monet haavat on parantuneet ja ainakin käsitelty aivan uudestaan.
Oma lapsi on saanut mut kokemaan riittämättömyyttä ja epävarmuutta. Olen myös ollut tuskastunut, laskenut monesti kymmeneen, hermostunut ja väsynyt. Ja kuitenkin pienessä silmänräpäyksessä poika väläyttää hymyn ja naurun, joita ei voi vastustaa, kipuaa syliin ja painaan päänsä kaulaani vasten ja tekee kaiken niin hyväksi taas.
Tämä pieni poika, joka tutustuu maailmaan ja oppii kokoajan uutta, kasvaa ja kehittyy, tekee näitä samoja asioita minulle. Kuinka paljon olenkaan kasvanut, kuinka paljon oppinut itsestäni ja maailmasta sinun kauttasi.
Kiitos, että saan olla äitisi!
Ihanaa ätienpäivää ihan kaikille! Olet sitten äiti, äidiksi haluava tai ihan vain jonkun äidin lapsi!
Viime vuonna kirjoitin äitienpäivänä postauksen, joka aiheuttipienen kuohahduksen. Se ymmärrettiin hieman väärin ja lauseisiin olisi pitänyt lisätä eräs sana, jokainen lause olisi tarvinnut sanan ”saa”, jolloin se ehkä olisi ymmärretty laajemmin niinkuin sen ajattelin. Sillä en tarkoittanut kirjoittaa hyvän äitiyden määritelmää tai listausta vaan kepeän ja armollisenkin postauksen, jossa halusin tuoda esiin, mitä kaikkea äitiys voi olla. En itsekään täytä jokaista postauksen kohtaa, tuskin kukaan täyttää ainakaan kokoaikaa. Haluan jakaa edelleen tuonkin tekstin, koska mielestäni siinä on edelleen se ihana ajatus, joka itselläni oli mielessä kun sitä rustasin… Kaikki me ollaan hyviä äitejä tavallamme! Äitiys on myös herkkä ja tulenarka aihe, mutta muistetaan silti olla hyviä toisillemme vaikkemme aina toistemme ajatuksia jakaisi ja ymmärtäisi, ei sivalleta tosiamme sanoilla. On tärkeää olla niin itselleen kuin muillekin armollinen!
Seuraa myös intassa meidän menoa ja ensi viikolla sitten postaus meidän äitienpäivästä, josta ripauksia jo instan stoorista voi nähdä