Hae
Outi Karita

Mitä jos liikunta olisikin osana arkea?

Liikuntaa ilman erillisä treenejä, ihan vain osana arkea?

Tällä hetkellä se sitä paljolti onkin ja sopii hyvin tämän hetkiseen elämään. Musta aina pitäisi liikuntaa harrastaa niin, että se itselle tuntuu hyvältä ja sopivalta. Löytää ne tavat liikkua mitkä itselle sopivat ja panostaa aikaansa sen verran kun kullakin hetkellä tuntuu sopivalta. Toki jos koet, että mikään ei houkuta ja yhtään ei aikaa löydy, niin kannustan kuitenkin pyrkimään kaivelemaan vähän sitä motivaatiota, intoa ja aikaa. Liikunta on kuitenkin hyväksi niin mielelle kuin keholle, kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

Nyt kerron mun liikuntatavoista nyt alkuvuodesta, keskeltä upeinta talvea!

Mä oon elänyt aikoja, jolloin sali oli mun toinen koti ja nautein 5 kertaa viikossa salitreeneistä, siihen päälle jotain aerobista ja omat jumppaohjaukset. Näistä mulla on oikeasti ikävä jumppaohjausta! Katsotaan löytääkö mun tie vielä sinne puolelle jumppasalia.

Tällä hetkellä en halua käyttää kaikkea ns. omaa aikaani treenaamiseen ja liikuntaan. Se täysin oma aika kunon perheellisenä pienempää mitä se oli ennen perhettä. Mielummin hyödynnän enempi yhteistä aikaa aktiivisuuden nostamaiseen yhteisissä touhuissa. Liikunnan ei tarvi olla pelkkää yksin treenaamista tai ohjatuilla tunneilla käymistä, se voi olla ihan arkea, perheenkesken tapahtuvaa, lapsen kanssa touhuamista.

Mun arki on hyvinkin aktiivista tällä hetkellä! Ihan kodinaskareet ja pojan kanssa touhuaminen nostavat mukavasti aktiivisuutta. Näin talvella kun arkisiin askareisiin vielä joinain päivinä tuo aktiivisuutta tuo lumi! Lumenkolausta ja pulkkailua, ihanaa! Pojan kanssa tulee touhuttua ihan todella paljon! Käydään puistoilemassa ja pulkkailemassa, leikitään niin ulkona kuin sisällä, kotona touhutaan ja käydään sisäleikkipaikoissa, joissa saa muuten ihan hirmuisesti aktiivisuutta itsekin jos menee sinne lapsen touhuihin kunnolla mukaan!

Niin monesti jo sanottu, mutta kerronpa taasen, mikä laskee kyllä aika paljonkin liikkumistani tällä hetkellä. Se on tämä mun jalkapohjien kipuilu, joiden syynä on lihaskalvojen kireys, joka ei ihan helpolla hellitäkään. Vaiva alkoi viime vuoden äitienpäivänä oikeassa jalassa ja syksyllä sen sain selätettyä, mutta sitten napsahtikin sama vaiva vasempaan jalkaan ja nyt toivotaan, että sekin pian hellittäisi. Lihaskalvot etenkin jaloissa on mulla tosi kireällä ja ne vetää myös kantakalvon kireäksi ja tämän huomaa kipuna jalkapohjassa, joka äityy liiasta kevälystä ja jalkojenpäälläolosta. Pitkiä aikoja en siis voi yhtämittaisesti kävelä tai olla jalkojen päällä, mutta pienissä erissä kyllä pystyn. Tätä hoidetaan ihan mm. kehonhuollolla ja hieronnalla, jäsenkorjauksella yms. tällä hetkellä.

Jos voisin, lenkkeilisin ja tanssisin enemmän! Nyt pienesti jammailen kun radiosta soi hyvä biisi. Haaveilen Zumba ja Barre -tunneista ja kerran viikossa tällaiselle ottaisin kyllä aikaa kodin ulkopuolella jos vain jalat kestäisi, sitten kun jalat kestää… Mutta helppo tätä tanssiakin olisi kotona harrastella ja poikakin tykkää hirmuisesti kun jammaillaan yhdessä!

Lenkkeily on myös asia, jota tekisin enemmän ja jota tulen tekemään enemmänkun jalat kestää. Sitä kun voikätevästi tehdä pojan kanssa, vähän pidempiä päiväunilenkkejä tai kävellen pidempiä välimatkoja, poitsu kun viihtyy rattaissa katsellen maisemia. Tällä hetkellä askelia kuitenkin tulee ihan kivasti ilman lenkkeilyäkin ja kieltämättä joskus tuo jalkapohjakin siitä kipeytyy. Poika nukkuu päiväunet rattaissa ulkona ja usein kierretään kortteli tai kaksi ympäri. Pieniä välimatkoja myös tulee talsittua mm. puistoilemaan, kauppakeskuksessa pyöriessä, bussipysäkille yms. Oon alkanut taas lisäämään bussilla kulkemista niin se myös lisää jonkinverran askelia päiviin kun ei menekkään ovelta ovelle autolla.

Kesällä ja syksyllä tuli paljon pyöräiltyä poika kyydissa ja välillä tehtyä ihan omia pöräilylenkkejäkin, niitä kun jalat kesti, mutta näin talvella eikuulu mun liikuntarepertuaariin. Luistelu olisi kivaa, mutta sitä en ole tohtinut nyt kokeilla, epäilen ettei jalalleni niin sopisi, mutta hyvin kans voisi perheen kanssa lähteä luistinradalle ja miksei jopa hiihtämään poitsu vaikka kantorepussa, mutta noh, suksia en ole omistanut vuosiin vaikka olen aina hiihtämisestä tykännyt ja sekään ei taitaisi olla nyt mun jalalle sopivaa, mutta näin vinkkinä muille.

Uimassa on pitänyt alkaa viikottain käymään perheen kesken, siinä voisi kivasti vuorotellen päästä uimaan tai vesijuoksemaan ja sen uskoisin tälle mun jalallekin käyvän, kun ei tule ainakaan iskua jalkapohjalle. Uimaanmeno on kuitenkin vielä jäänyt ja yksi syy miksei sille ole raivattu aikaa on myös mun ihon kunto. Parempi malttaa vielä hetki ja odotella, että mun atooppinen iho olisi hitusen paremmassa kunnossa edes.

Joogassa aloin käymään heti alkuvuodesta ja joka viikko oon käynyt kerran joogailemassa ohjatusti. Oon käynyt ihan tavallisessa joogassa ja yinjoogassa, ensi viikolle joogan sijasta varasin pilatestunnille paikan. Kehonhuoltoa tulee tehtyä myös kotona, mutta voisi ja pitäisi enemmän, ihan noiden jalkojenkin takia.

Kotitreenejä tulee välillä pinesti tehtyä ja pikkutaapero osallistuu niihin mielellään kiipeilen mun päällä. Jalkoja en viitsi kuin kevyesti jumppailla ennenkuin nuo vaivat on kunnolla ohi. Corea treenailen eniten sekä syvien että pinnallisten lihasten osalta. Aika vähäistä on kyllä rehellisesti sanottuna ollut kotitreenailu ja uskon juurikin näiden jalkojen vaivojen syövän hieman motivaatiota. Kunhan jalkavaivat on selätetty niin varmasti liikkuminen taas monipuolistuu, rakastan kuitenkin liikuntaa ja sen tuomaa hyvää oloa!

Kovin monena iltana en silti irtoa liikkumaan itsekseni pois kotoa, joten kotitreenit ja jamit vaan enempi kunniaan ja perheen kesken tehdyt jutut, retket, uinnit, liikkumiset!
Tästä tulisikin aasinsilta oivasti siihen mihin haluan käyttää ns. omaa aikaani tällä hetkellä ja miten sitä eri asioille jaan, mutta siitä voisin rustaillakin sitten oman postauksensa!

Tästä viikosta tulossa ruokapäiväkirja, jossa myös päivittäiset aktiivisuudet mukana 😉

Heräsikö ajatuksia?
Mitkä on sun tavat tällä hetkellä liikkua?

Lue myös

Arjen ruokapäiväkirja

Hormonitoiminta – surut ja ilot!

Bucket list vuodelle 2019

IG

@outikarita

4 kommenttia

    • outi kirjoitti:

      Hyviä ja itselleni tuttujaa pointteja tuossa jutussa on. Jännä ettei kommentissasi ollut muuta kuin linkki, jäi vähän epäselväksi mitä haluat sanoa ?

      Itse käytän aktiivisuusmittaria ja tiedän liikuntasuositukset. Itsellä tämä onkin mielenkiintoista seurantaa aktiivisuudesta ja levosta ja siit, miten eri asiat tuovat aktiivisuutta ja miten kuluttavat. Mun mittarissa on tuo sykkeenmittau ranteesta
      ta eli ei perustu vain liikkeeseen. Edelleen liikun ihan muista syistä, liikun koska pidän liikunnasta ja liikun sen verran kun se tämän hetkiseen arkeen sopii ja siitähän tässä postauksessakin oli kyse ?

  1. Nimetön kirjoitti:

    Arkiaktiivisuus on todella hyvä asia ja itsekin harrastan hyötyliikuntaa: kauppakäynnit jalan, mahdollisimman paljon askelia toimistotyössä, kotona kotitöitä, pihatöitä ja yleistä puuhastelua. Silti kaipaan erikseen kunnon treenejä, joissa syke nousee ja tulee hiki. Se saa endorfiinin virtaamaan ja kehon kunnolla hereille!

    Eli itse kannatan sekä aktiivista arkea että tehokkaita treenejä. Molemmista saa paljon hyötyjä terveyden ja jaksamisen kannalta.

    • outi kirjoitti:

      Ehdottomasti molempi on parempi ?
      Elämässä on myös erilaisia vaiheita sen suhteen miten aikaa ja jaksamista näille jakaantuu. Ja itsekin tosiaan treenailen myös erikseen, mutta tällä hetkellä vain vähäisemmin, pojan kanssa tuleekin sitten liikuttua ja paljon! ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.