Hae
Outi Karita

Kiitos 2018!

Nyt pitäisi vissiin osata jotain sanoa, kun vuosi vaihtuu… Sanoja kun ei voi pakottaa ja haluan kirjoittaa tällaiset jutut ajatuksenvirtana, en ole vielä pysähtynyt oikeastaan tämän teeman äärelle, niin en tiedä mitä tulen nyt kirjoittamaan.

Tämän vuoden nimesin kiitollisuuden vuodeksi ja kiitollinen olenkin niin paljosta! 2017 vuoden nimesin aikoinaan onenn vuodeksi ja sitä siitä tuli kun hyvin alkuvuodesta jo raskauduin. Lisää siitä, miten nämä vuodet on saaneet teemansa, voi lukea omista postauksistaan:

Kiitollisuuden vuosi 2018

Onnen vuosi! (2017)

Ensi vuodelle ei ole vielä teemaa, mutta ei sitä olla nyt käsittelemässäkään.

Tää vuosi on meilkeinpä yhtä kuin vauvavuosi, koska melkein koko vauvavuosi sisältyi tähän vuoteen. Meidän vauvasta kasvoi taapero ja sain olla siinä läsnä aitiopaikalla, eiköhän siinä kylliksi ole aihetta kiitollisuudelle!

Vuodessa oli rankkoja juttuja ja hetkiä, mutta paljon enemmän rakkautta, onnea, iloa ja naurua. Itkuilta ei kuitenkaan vältytty. Monessa kohtaa oltiin uuden edessä, uudenlainen arki ja uudenlainen rytmi ja nämä kaksi asiaa kun vielä heittelehtivät ja mikä oli pysyvää niin jatkuva muutos, kasvu ja kehitys. Väsymyskin iski päin kasvoja, mutta siitäkin selvittiin ja opittiin taas itsestäkin uutta!

Kyllä pieni ihmiselämä mullistaa niin suuresti meidän vanhempien elämää ja vaikka se on hyvin tervetullut mullistus, niin kyllä se aikansa saattaa viedä, että siihen kaikkeen muutokseen ja mullistukseen tottuu, niin että pystyy jättämään menneen ja löysäämään tavoissaan ja tottumuksissaan ja ajatukissaan. Siinä se suurin haaste olikin tälle vuodelle.

Loppujen lopuksi en mitään tästä vuodesta jättäisi pois! Kaikki ylämäetkin, itkut ja väsymykset on kasvattaneet ja opettaneet! Me ollaan Rikun kanssa hoidettu ja kasvatettu meidän pientä poikaa ja hän moninkerroin meitä! Me ollaan perhe, Rikun kanssa yhdessä vanhempia ja toisillemme puolisot, elämänkumppanit. Tätä elämänmatkaa on niin hienoa matkata kun on löytänyt aivan täydellisen matkakumppanin ja perheeksi kasvu on näyttänyt niin monintavoin taas sen, miten onnekas olenkaan, kun olen löytänyt niin samoin ajattaelevan miehen rinnalleni myös näissä perheasioissa.

Ystäviä ja läheisiä, joiden kanssa tätäkin vuotta jaeuttu on aivan mahtavia. Sosiaalisen elämän kanssakin käytiin muutoksentuulia ja joskus koettiin ikävää ja yksinäisyyttäkin. Paras lahja, jonka toiselle voi antaa on aika ja näin se on ja yhteydenpito millä keinolla sitten missäkin elämänvaiheessa on sitä ajan antamista toiselle. Uusia ihania ihmisiä on myös elämään tupsahdellut.

Kaikki ihmiset ja hetken ei näihin sanoihin ja kuviin mahdu, mutta tässä kuitenkin palasia tämän vuoden varrelta. Kiitos aivan kaikista hetkistä ja ihmisistä, jotka olette tämän vuoden elämänmatkalla mukana olleet!

Kiitos 2018!

Instassa multa on saanut stoorin puolella tänään kysellä tästä vuodesta, huomenna sitten ensi vuodesta, joten kannattaa olla sielläkin kuulolla 😉

@outikarita

Olisko teillä jotain postaustoiveita vuoteen 2018 liittyen?
Haluattaeko tarkempaa koostetta siitä mitä tapahtui, Lukan vuoden 2018 kuulumiset, kysymyksiä vuodesta 2018…?
Niitä voisin alkuvuodesta pyrkiä vielä toteuttelemaan 🙂

Nyt kuitenkin,

IHANAA VUODEN VAIHDETTA!!!

Lue myös

Vuoden vikat treffit!

Meidän joulun 3 hyvin erilaista päivää

 

Vuoden vikat treffit!

Me aloitettiin tänä vuonna kuukaistreffiperinne ja nyt on viimeisetkin treffit treffailtuna. Dates of the year -treffien ajatuksena oli vuorokuukausina suunnitella treffit, mahdollisuuksien mukaan ihan kahdenkeskiset treffit ja niin, että treffien sisältö olisi toiselle yllätys. Näiden treffien lisäksi on saatettu joskus muutenkin viettää kahdenkeskistä aikaa. Nyt joulukuussa joustettiin hieman tästä yllätyksellisyys asiasta. Joulukuussa oli niin paljon menoja. Ikeassa käytiin kahden kesken, mutta ne ei olleet meidän the treffit.

Treffikutsu tuli mulle meidän parisuhdejoulukalenterista, kun siellä oli lappuseen kirjoitettu lupaus lounasseurasta. Eilen sitten Rikun äiti tuli meille Lukan kanssa olemaan siksi aikaa kun mä lähdin lounastreffeille Rikun kanssa. Riku siis oli töissä, niin hänen lounastauollaan treffattiin. Mä sain päättää lounaspaikan ja mentiin Toreroon! Siellä on tosi maukasta ruokaa, salaatti/tapaspöytä on mun viime kerrasta, josta on ainakin yli vuosi aikaa niin supistunut, mutta hyvin vatsansa sai silti täyteen ja se pääruoka oli todella maukasta!

Millaisi muita treffejä meillä on ollut?
On ollut leffailua, stand uppia, melomista, kotitreffit…
Alla linkit aiempiin treffipostauksiin, mutta yritänpä tehdä vielä koostepostauksenkin teille alkuvuodesta 🙂

Dates of the year

aiemmat kuukaudet

Tammikuun treffit

Helmikuun treffit Rikun tyyliin

Maaliskuun treffit – Gastropubia ja pikkutuhmaa

Sunnuntaiaamun treffit

Toukokuun kesäillassa roseeta ja treffejä

Kesäkuun treffeillä tuuliajoa ja naimakauppoja

Heinä- ja elokuun treffeillä liikuntaa ja hyvää ruokaa

Syyskuu – Treffit kotona

Loka- ja marraskuun treffeillä sitä parisuhdeaikaa

IG

@outikarita