Hae
Outi Karita

Isänpävän puuhat ja moninaiset ajatukset

”Hyvä isä on tehty lempeästä mielestä,
kannustavasta kielestä,
suuresta sylistä ja ripauksesta hyväntahtoista veijaria.”

Tuo ylläoleva teksti sopii niin hyvin niin mun kuin poikanikin isään <3 Mulle isänpäivä on ollut aikuisiällä hyvin tunteikas päivä jahieman ristiriitaisessa mielessä. Isänpäivä on ollut melko vaikeakin päivä. Oman lapsen myötä isänpäivän tunneskaala on muuttunut plussan puolelle. Jos valoitan tätä hieman…

Mä oon aina ollut isintyttö. Isä jäi mun ja veljeni yksinhuoltajaksi kun olin 9-vuotias ja sitten kun olin 17-vuotias niin isäni ajoi kohtalokkaan onnettomuuden, jossa vammautui todella pahasti ja asuu tätänykyä hoitokodissa. Isälläni on lähimuisti mennyt ja hänelle ei oikeastaan tuon onnettomuuden jälkeen ole jäänyt enää kunnon muistijälkiä asioista, joten hän paljon elää menneessä. Hän ei tuon onnettomuuden jälkeen ole pystynyt olemaan minulle samalla tavalla enää isänä. Tottakai hän on minun isäni ja tulee aina olemaan, mutta roolit on hieman vaihtuneet. Nyt oman lapsen myötä olen vielä enemmän miettinyt sitä, miten mun isä on oikeasti klaarannut hommansa aika pirun hyvin! Isänpäivään liittyy haikeutta ja surua, mutta myös niin paljon hyviä muistoja, rakkautta ja kiitollisuutta omasta isästäni!

Nythän mun elämässä on myös toinen isä, mun lapseni isä, jota myös isimieheksi kutsutaan. Hän on aika pirun mahtava tyyppi ja paras mahdollinen isä meidän pojalle!  Multa viime postauksessa kysästiin tätä isimies nimitystä. Noh, Riku on kyllä mun puhelimessa isimies nimellä ja hän ihan tykkää sitä nimityksestä, mutta harvoinpa mä tuota nimitystä käytän kun hänelle puhun. Mulle isimies on siis kuitenkin, Riku, Riksa, Raksu tai Kulta. Kun puhun pojan kanssa niin silloin sanotaan isi tai isimies. Se, että meistä on tullut perhe on tuonut isänpäivään paljon tunteita lisää ja ne kaikki vievät isänpäivän tunneskaalaa plussan puolelle, ilolla, onnella, riemulla ja rakkaudella!

Meidän isänpäivä alkoi yhdessä kootulla aamiaisella. Se olikin ainoa asia, missä pysyttiin suunnitelmissa. Isänpäivän suunnitelmat heittivät mun sairastelun takia ihan häränpyllyä! Meidän isän piti tulla meille kakkukahville ja niin myös Rikun vanhempien. Mun piti myös tehdä ylläriateria päivällä meille. Nopeasti näiden suunnitelmien tilalle kehkeytyi Plan B suunnitelmat. Mun isän tuleminen peruttiin ja mä meen sinne sitten poitsun kanssa kun ollaan kunnolla tervehdytty. Ruoka tilattiin Volt:n kautta kotiovelle ja Riksa sai päättää ja syötiin Nepalilaista. Kakkukahveille mentiin sitten illalla Rikun vanhempien luokse.

 

Avaimenperän toisella puoli luki tuo kortinkin teksti. Ja kortin takana oli vuoden ajalta kirjattuna parhaita isän ja pojan leikkejä.

 

Lahjat oli onneksi tällä kertaa tullut tilattua niin ei tarvinnut kaupioilla kierrellä, koska siellä ei vaan tällä viikolla olisi kierrelty. Riku saikin aamusti nukkua pitkään ja sitten vietiin Lukan kanssa lahjat sänkyyn, jotain Lukalta ja jotain multa! Tästä päivästä tuli kyllä ihana ja rento ja isimies oli oiken tyytyväinen, hänen sanoin lyhyesti ja ytimekkäästi
”kiva päivä”

Miten teidän isänpäivä on mennyt?

Ps. Äitienpäivänä tein hyvän äidin listauksen, joka sai pienen väärinymmärryksen, postauksen tarkoitus oli kepeämielinen listaus mitä hyvä äiti voi olla ei niinkään listauys hyvän äidin ominaisuuksista. Tosin olin kirjoittanut Hyvä äiti on, enkä hyvä äiti voi…. Hiuksenhieno ero ja väärinkäsityksiä ajatuksistani tuli. Mun piti tehdä hyvän isänkin listausta, mutta tää sairastelu on täkllä viikolla verottanut tätä bloggausta, mutta voihan sen kirjoittaa joku muukin päivä kun isänpäivänä, eikös vaan 😀

Lue myös

Hyvä äiti…

Hyvä äiti… Part 2

Ensimmäinen isänpäivä

IG

@outikarita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *