9 kuukautta synnytyksestä, pitäskö tehdä jo jotain?
Synnytyksestä on jo 9 kuukautta vai vasta 9 kuukautta…
Pohdin välillä itsekin, sen lisäksi, että saan välillä kysymuksiä asiasta, että koskahan näistä lopuista raskaukiloista pääsee eroon ja pitäisikö asiaa boostata jotenkin. Olen kuitenkin tullut aina siihen tulokseen, että kuunnellaan nyt kehoa ja annetaan sen hakea uomiaan. Tässä ei ole kiire, ei mun tilanne nyt kuitenkaan paha ole ja vaikka välillä itse ikävöinkin timmimpää kroppaa, niin omaan silmään mun kroppa on kuitenkin ihan sopusuhtainen nytkin. Osaksi varmaan näistä lisäkiloista huolimatta sopusuhtaisuutta tuo sekin, kun rintavarustus on isompi. Sen timmiytymisen aika on taas joskus! Mä ajattelen kuitenkin, että synnytyksestä on vasta 9 kk.
Lainaukset tekstissä kirjasta Liikkuvan äidin hyvinvointi – Mari Stenman
Imetän vielä, mutta lapsi syö jo muutakin. Kyllä, kyllä, mutta imetän tosiaan edelleen ja haluan imettää. Maidontulo on tasaantunut lapsen tarpeita vastaavaksi, alun ylituotannon jälkeen, mutta edelleen imetys tuo lisäkulutusta ja energian lisätarvetta. Laihdutus ja miinuskalorit vaikuttavat kuitenkin edelleen täysimetyksenkin loputtua maidontuotantoon. ”Painon sopiva ja turvallinen pudotustahti on n. 0,5 kg/vko. Suurempi pudotus johtaa helposti väsymykseen ja maidon tuotannon ehtymiseen. Painonpudotusta tavoitteleva äiti voi vähentää energiansaantiaan n. 500 kcal päivässä, kuitenkin niin, että kokonaisenergianmäärä on vähintään 1800 kcal.” Kokonaisenergianmäärä voi olla siis suurempikin, se riippuu kulutuksesta.
Mulla alkoi paino hiljalleen pudota tuolla hieman ennen täysimetyksen loppumista. Välillä se on pysynyt tuon jälkeen paikallaan ja sitten taas alkanut hiipiä alaspäin. Mulla tahti on siis ollut vielä hitaampi, kuin edellä mainittu suositus enimmäistahdista. Oon itse tyytyväinen siihen, että oon antanut kehon toimia tavallaan ja antanut aikaa itselleni, vaikka välillä onkin rehellisesti sanottuna harmittanut ne ylimääräiset kilot ja se, ettei tunnu olevan vaikutusta sillä paljonko syön ja liikun. Noh, on sillä varmaan jotain vaikutusta, mutta se aikaväli kun paino ei hievahtanut mihinkään suuntaan, ei ylös eikä alas, vähensin sitten herkkuja tai annoin palaa niiden suhteen. Nyt tilanne on jo hieman eri ja sillä onkin jo vaikutusta. Tuolloin kroppa ei vaan ollut siltäosin yhteistyöhaluinen tai valmis. Nälkää kun en ole ollut valmis näkemään tässä vauva-arjessa.
”Olisi hyvin mustavalkoista ajatella, että raskauskilojen pudotus olisi pelkkää matematiikkaa ja tahdonvoimaa. Ne ovat kyllä osa sitä, mutta vähintään yhtä tärkeässä roolissa on elämänhallinta. Miten kuormittavaa arki on, saako ulkopuolista apua, onko mahdollista nukkua ja levätä riittävästi, miten mieli voi jne.” Hormonitoiminnalla on myös osuutensa. Toisilla prolaktiini (imetyshormoni) pistää kroppaa säästöliekille, sama hormoni vaikuttaa muuten hedelmällisyyteen. Mulla ei myöskään hormonitoiminta ole siltä osin palautunut, että kuukautiset olisivat palanneet. Enkä usko, että palaakaan ennen imetyksen loppumista. Muutenkaan kehon hormonitoiminta ei kaikilta osin palaudu ennalleen ennen imetyksen loppumista eikä ihan heti sen jälkeenkään, koska imetyshormoni vaikuttaa kehossa. Kaikkien meidän kehot eivät vaan myöskään toimi samoin.
”Raskauskilojen karistaminen on edullista terveydelle. Tutkimuksen mukaan vuoden sisällä pudotetut kilot ennustivat parempaa terveyttä. Raskauskilojen onnistunut karistaminen näyttää olevan yhteydessä mm. pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin myöhemmin elämässä. Monella toimiva tavoite on päästä normaalipainoon imetyksen loputtua.” Mulla kun pikkuhiljaa tässä alkanut nuo kilot karisemaan niin voihan olla, että ne tuossa vuoden kohdalla on karistettu ilman suurempia ponnisteluja. Toisaalta imetys ei ole välttämättä siinä kohtaa vielä loppumassa ja se tätä tahtia tosiaan saattaa myös jarruttaa. Varmasti kilot saisin nopeampaakin karistettua. Nyt kun ne on lähteneet liikkeelle, niin homma saisi lisävauhtia varmasti jos asiaan panostaisin ja jättäisi vaikkapa herkut kokonaan pois, mutta en pidä asian kanssa niin kiirettä, että rupeisin täyteen herkkulakkoon. Liikunnanmäärä on ollut melko korkeaakin, ennenkuin jalka otti ja kiukustui mun jatkuvasta lenkkeilystä, kun se olisi tarvinnut enemmän lepoa ja kehonhuoltoa. Lenkkeily oli vaan kätevä tapa liikkua vauvan kanssa ja nyt liikunta on rajoittunutta, kunnes taas jalka on kunnolla iskussa! Toisaalta huomaan nyt pärjääväni myös vähemmällä ruokamäärällä kun liikuntaa on vähemmän ja aktiivisempina päivinä tulee syötyä taas enemmän. Kroppaa kuunnellen siis ja edelleen herkkuhetkiä sallien. En myöskään jaksa miettiä kaloreita vaan syön fiiliksen mukaan ja myös kuulostellen kehon viestejä.
Hyvä on muistaa myös seuraava kappale tuosta kirjasta, niin alkukuukausina kuin näin myöhemminkin. ”Suurimmalla osalla vanhemmista jatkuva väsymys ja riittämättömyyden tunne kulkevat rinnakkain vaipanvaihtojen, syöttöjen ja nukuttamisen kanssa. Tällöin ei ole järkevää nostaa raskauskiloja liian suureen rooliin ajatuksissa. Silti on järkevää syödä pääsääntöisesti terveellisesti ja harrastaa liikuntaa, sillä ne lisäävät hyvinvointia ja vireyttä.” Muistan kyllä alkukuukausilta tuon väsymuyksen ja riittämättömyyden tunteen. On hyvin yksilöllistä missä ajassa nämä asiat tasaantuvat ja helpottuvat. Itse nyt tätä kirjoittaessa huomaan ynnääväni yhteen sen, että noihin aikoihin kun paino alkoi hiljalleen pudota ilman että tein asian eteen mitään, oli juuri sitä aikaa kun nuo tuntemukset ja väsymykset alkoivat tasaantua ja helpottaa.
Summa summarum. Suunta on oikea ja paino on lähtenyt pikku-pikkuhiljaa alaspäin ja kehon koostumus ja muotokin alkaneet muuttua, kropassa on tapahtunut ns. tiivistymistä ja timmiytymistä. On tässä hitaassa tahdissa sekin hyöty, että iho pysyy paremmin mukana 😀
Otetaan nyt loppuun vielä muutoskuvat. Kuvien paita ei ole paras muutoskuviin, kun on tuollainen rypytetty, mutta tällä setillä kun on otettu sieltä loppuraskaudesta alkaen näitä kuvia, niin samalla vaateparilla mennään nämä edelleen 😀
Ja lopuksi, nyt 9 kk synnytyksen jälkeen, että kyllä tässä jotain on tapahtunut! Itsekin huomaa näin kuvista parhaiten muutoksen ja oikeastaan yllätyin nyt itsekin miten muutosta on tullut kolmessa kuukaudessa, hitaan hitaasta painon putoamisestahdista huolimatta. Ei voi muuta sanoa, että suunta on oikea ja jatketaan vaan samaa rataa edelleen!
Lue myös
Kantakalvontulehdus – Olisko aika sille pakkolevolle
Heinä- ja elokuun vaihteen ruokapäiväkirja
IG
Ihanaa huomata ettet ota raskauskiloista paineita! 🙂 Ne lähtee kyllä ajan kanssa. Mun mielestä sulla on kaunis kroppa!
Itselläni ei raskauden aikana kiloja tullut montaa ja synnytyksen jälkeen ne nopeasti lähtikin. Palauduin hyvin ja olin kroppaani tyytyväinen. Nyt ei syömispuoli ole ollut ihan kunnossa ja liikuntakin vähäistä, huomaan että vatsa ei ole enää läheskään niin timmi vaikka hoikka olenkin, kroppa nyt mallia laihaläski. Pitäisi yritää joogan lisäksi panostaa tuohon lihaskuntoon, joka ei ole ikinä oikein houkutellut 😀
Mutta kiva huomata kun sulla on tuommoinen rento ote syömiseen ja liikuntaan. Muutenkin vaikutatte aivan ihanalta perheeltä 🙂
Kiitos ❤
Lihaskuntoakin voi treenata monella tapaa ja sitö voi löytää joogan rinnalle jonkun kivan tavan kun lähtee kokeilemaan eri juttuja ?
Tätä rentoutta yritänkin välittää eteenpäin ?
Ihan sekopäistä että jotkut oikeesti on kysellyt netissä raskauskilojen pudottamisesta, uskomattoman törkeää! Eihän asia kenellekään meistä lukijoista kuulu. Kyllä on pinnallista, niin pinnallista, älä välitä!
Eikös se ole just hyvä? Raskauskilojen häpeäminen niin paljon ettei niistä saisi edes kysellä on kyllä mielestäni enemmän huolestuttavaa :/. Vaikka sä ajattelisit että painonpudotus on pinnallista niin antaisit muiden pitää painostaan huolta ihan oman terveyden takia. Kyllä se pieni vauva toivoisi että näkisi äitinsä vielä aikuisenakin. Joten terveellisestä painosta keskustelu on mielestäni enemmän kuin tarpeellista. Ja raskauskilot ovat osa sitä 🙂 Painoa voi siis pudottaa myös terveyden ja oman jaksamisen takia, ei pelkästään pinnallisuuden vuoksi
Cee, olen sun kanssa samaa mieltä siitä, että kenenkään kilot ei muille kuulu. Voihan esim. raskauskiloista jotain kysyäkin näin kun blogiakin kirjoittaa, mutta sekin miten asiaa kysytään…
Itse en tosin kenenkään kiloista ja laihduttamisista kyselisi ?
Sandra, kiitos ajatuksia herättävästä kommentista!
Kyse on myös siitä miten asiaa kysytään. Tosin itse en kyselisi toisilta, että hei, pitäskö sun laihduttaa. Kyllä oletan ihmisten tietävän ylipainon riskit ja pidän painosta kyselemistä hieman epäkohteliaana. Kyse ei ole niinkään kilojen häpeämisestä varmastikaan kaikilla ja toisaalta emmehän voi tietää millainen itsetunto kenelläkin asiasta on, puhumatta nyt itsestäni, koska omat ajatukseni tulevat jo tekstistäni esille. Terveydestä ja hyvinvoinnista keskustelu on tärkeää ja kyllä, paino on yksi näiden osa-alue. Tästä toin tekstissänikin pointteja esiin.
Tällä hetkellä itse taas olen huomannut, että nimenomaan laihdutuksesta ja kiloista syntyy monille äideille kohtuuttomia paineita ja odotuksia. Tällainen on kaikkea muuta kuin tarpeellista ja itse osaltani haluan tuoda pehmeämpää näkökulmaa, jossa keholle ja mielelle annetaan aikaa palautua eikä heti tarvi olla laihdutus ja liikunta mielessä kun synnäriltä kotiudutaan. Eikös tämä olisi tärkeää, ilman paineita ja kokonaisvaltainen hyvinvointi edellä ?
En nyt myöskään näkisi omaa tilannetta niin huolestuttavana, että siitä tarvisi muiden huolestua ?
ihanasti osaat sanoittaa ajatuksiasi ja ihana,että et ota turhia paineita,
kuten kuvasikin kertovat kroppa palautuu pikkuhiljaa ja moni muu asia on synnytyksen jälkeen
tärkeämpää kuin raskauskilot-lapsi tarvitsee eniten rakastavaa ja hyvinvoivaa että jaksavaa äitiä,
ei se välitä onko sulla muutama ylimääräinenkilo :))
vaikutatte ihanan onnelliselta perheeltä,kaikkea hyvää teidän arkeenne <3
Kiitos ihanasta viestistä ja olipa kiva saada myös noin ihanaa palautetta kirjoittamisesta ?
Ihan mielenkiinnosta, miksi ajattelet että kuukautiset eivät ala imetysaikana? Mä imetin reilun vuoden ikäistä esikoista muutaman kerran yössä vielä alkuraskaudessa kuopusta odottaessani, kunnes väsymys oli niin kova että oli pakko pitää unikoulu yöimetysten lopettamiseksi. Kuukautiset olivat jatkuneet esikoisen ollessa 10 kk.
Tää on vaan ehkä tällainen ajatusheitto kun eivät ole vielä alkaneet… Toki saattavat vielä alkaakin ja toivoisinkin että alkaisivat ?
Jokaisen naisen kroppa ja hormonit toimii omalla tahdillaan. Imetyksestä huolimatta omat kuukautiset alkoi 8 viikon päästä synnytyksestä ja olivat säännölliset siitä lähtien. Jokainen on yksilö. Toisilla ne palaa vasta kun ihmetyksen lopettaa.
Itse en ole ikinä ymmärtänyt tätä raskauskilojen pudottamista, ihan kuin synnytyksen jälkeen pitäisi aloittaa varta vasten dieetti ja huolehtia siitä, että melkein vuoden aikana kertynyt paino putoaa tehokkaasti. Miksi? Ne raskauskilot kertyvät ihan luonnollisesta, merkittävästä syystä – raskaudesta. Ja sitten kun ei ole enää raskaana, ne myös siitä putoavat, kun keho totuttautuu raskauden jälkeiseen aikaan. Arki on toki vauvan kanssa erilaista eikä esim kunnon himourheilija enää välttämättä ehdi/jaksa urheilla entiseen tahtiin, mutta sekin on vain osa sitä elämänmuutosta minkä lapsi tuo. Ei silloin ole pointtina pudottaa painoa vaan elää perhe-elämää sen lapsen kanssa. Kyllähän siihen liikuntaa ja terveellistä ruokaa kuuluu, jos ne ovat olleet osa elämää myös ennen raskautta. Mutta aina keskustelu raskauskilojen pudottamista saa asian kuulostamaan siltä kuin synnytyksen jälkeen vain hyppäisi takaisin siihen entiseen elämään ihan saumattomasti, vaikka se entinen elämä on mennyttä ja elämä lapsen kanssa täysin uutta. Se on iso muutos kaikin tavoin, eikä siinä mitään raskauskiloja pidä miettiä. Tärkeintä on kaikissa tilanteissa elää niin, että on onnellinen ja hyvinvoiva. Jos olo on huono, kannattaa miettiä mitä voisi tehdä toisin. Sinulla on ollut ihanan rento ja kypsä suhtautuminen tuohon kaikkeen!
Itse en vaan ollut onnellinen ylimääräisten kilojen kanssa ja halusin kroppani takaisin. Oli ihanaa päästä taas treenaamaan kovaa. Salille ja lenkille löysin aikaa, koska tein sen vaikka keskellä yötä, jos ei muuten onnistunut. Monesti vauva oli myös mukana. Tämä ei tietysti sovi kaikille eikä kaikilla ole vastaavaa intohimoa urheiluun. En itse olisi voinut kuvitellakaan että minulla olisi ylimääräisiä kiloja, koska niin olen onneton ja voin huonosti
Olipa aino todella hyvä kommentti!!! Nimenomaan kaikki aikanaan ja jokaisen omalla tahdilla, mihin voimavarat riittävät ja mihin on aikaa ja kiinnostusta panostaa. ?
Tiina, tästähän tässä ainonkin kommentissa puhuttiin, että jos ei ole tyytyväinen niin silloin kannattaa jotain tehdä. Tyytyväisyys on iso osa hyvinvointia. Hienoa, että sulla on ollut mahdollisuus ja voimavarat kohdallaan oman intohimosi toteuttamuseen ja että olet saanut pudotettua kilot nopeasti, kun se on sinulle tärkeää ollut ?
Huijaako postauksesi ensimmäinen kuva kokoasi esim. kuvakulman takia vai oletko pienentynyt kolmessa viikossa noin paljon (verrattuna instagramin kuviin)? Huikea muutos 🙂
Vai huijaako vahempi kuva?
Noh, en ole vertaillut. Voi olla sitten että huijaa tai voi olla, että olin juuri syönyt pötsin täyteen. Kuvakulmat ja vaatevalinnat myös vaikuttaa, tässä ei ole kuitenkaan pyritty huijaamaan vaan otettiin ihan rehdit kuvat ihan paljaastakin masusta ?
Todella hyvää palautumista! Kyllä se siitä, pikkuhiljaa mutta varmasti ?. Itsellenihän tuli raskausaikana +16 kiloa, kaikki mahaan ja kun vauva syntyi, paino lähti heti. Mutta niin lähti lihaksetkin. Nykyään ei ole aikaa urheilla kuten ennen. Eikä voimavaroja sillä minä tarvitsen työn, kodinhoidon ja lapsen leikittämisen lisäksi paljon unta että jaksan. Mutta en ole ottanut tikkumaisesta ulkomuodostani stressiä vaikka joskus harmittaakin. Kyllä se hetki vielä tulee, kun on aikaa myös urheiluun. Rennolla otteella ?
Kiitos Suski!?
Hyvä, että olet sinut tilanteen kanssa ja tunnistat voimavarasi. Nää on elämänvaiheita vain meille aikuisillekin ?
En usko, että maidontuotanto vähenee dramaattisesti, jos kilot karisee pois nopeamminkin. Tai mulla ei ainakaan vähentynyt, vaikka raskauskilot oli poissa parissa viikossa. Mikään kiirehän ei kilojen tiputtamisessa ole ja pääasia on hyvä vointi! 🙂 Ja itse en todellakaan yrittänyt laihduttaa, pikemminkin yritin syödä niin paljon kuin vain jaksoin ja teki mieli (en kyllä paljon pystynyt syömään, kun oli nii jännittävää ja ihanaakin :D) . Kropat on erilaisia ja mulla alko kuukautiset vauvan ollessa 2.5kk ja ihan imetyksellä oli ja ollut tähän asti. Pian vuoden.
Kropat ja niiden toiminta ovat erilaisia. Monilla nopea laihtuminen vaikuttaa maidontuotantoon kuitenkin, hyvä ettei sinulla ? Tuskin tuohon kirjaankaan, josta virkkeen lainasin, asiaa muuten olisi kirjoitettu.
Mäkin kyllä toivoisin että kuukautiset alkaisi tässä imettäessä niin ei ainakaan sen takia tarvisi imetyksen lopettamista miettiä.