Hae
Outi Karita

Perhepeti vs. Pinnis

Perhepeti vai pinnis?

Nyt ei ole kuitenkaan tarkoitus vastakkainasetella näitä kahta vaan jatkaa siitä mihin jäin, kun kirjoittelin tuossa reilu viikko sitten meidän nukkumisista ja öistä postausta

Miten meillä nukutaan yöt 7 kuukauden iässä?

Tuo postaus herätti hyvää keskustelua ja silloin jo tämäkin postaus oli luonnoksissa. En ympännyt tätä tuohon samaan, jottei postaus leviä ihan hirmu laajaksi ja pitkäksi. Otetaan nyt erikseen käsittelyyn vielä tämä meidän nukkumiskuvio tarkemmin. Näissä nukkumisasioissakin korostan jokaisen perheen omaa tapaa toimia oman perheen suhteen parhaaksi kokemallaan tavalla. Uni on tärkeä asia ihan jokaiselle perheessä. Kaikkienjuttu perhepeti ei ole, kaikilla se ei myöskään toimi, niinkuin ei kaikkien juttu tai kaikille toimiva juttu ole myöskään eri sängyissä nukkuminen tai eri huoneissa nukkuminen.

Me ostettiin pinnasänky melkeinpä ensimmäisinä ostoksina, kun tuttu myi heiltä pois käytöstä jäänyttä pinnistä edukkaasti. Tuolloin ajattelin pinniksen tulevan melko ajoissakin käyttöön. Mitä pidemmälle raskaus eteni niin sitä enemmän alkoi näitä juttuja miettiä ja tulemaan enemmän tunteitakin mukaan. Joraskausaikana sanoin, etten mä alakyllä nousemaan sängystä syöttämään vauvaa, paljon helpompi kun poika on vieressä. Perhepeti oli meillä kummallakin Rikun kanssa ajatuksissa, mutta josko pinniksessä jotain päikkyjä nukuttaisi ja jossain vaiheessa sitten öisin voisi olla sivuvaununa. Niinpä pinniskin koottiin siihen meidän sängyn viereen ja jo raskausaikana siitä oli hyötyä kun punkesin itseäni öisin vessaan matalasta sängystä. Eipä tuossa pinniksessä oikein koskaan ole päiväuniakaan nukuttu, josksu siinä on vähän makoiltu ja nykyäänkin Luka siinä saattaa hereillä touhottaa kun mä laitan vaikkapa puhtaita pyykkejä vaatehuoneeseen tms.

Perhepeti on ihanan helppo, mutta löysikö pinniskin jo sivuvaunuksi?

Perhepedissä on niin helppoa yösyötöt kun ei tarvi nousta, ei tarvi kuin ottaa tissi esille jos se on vielä piilossa. Nykyään poika jopa osaa puolinukuksissakin tulla siihen rinnalle kun nälkä iskee. Ei hän siinä ihan aina vain näläntakia käy, mutta kyllä meillä vielä 1-2 kertaa yössäkin syödään ihan isommin ja sanoisin, että ihan tarpeeseen, vaikka joku saattaakin ajatella ettei tämän ikäinen tarvi enää yösyöttöjä. Mä sanoisin asian olevan hyvin yksilöllistä, mutta tästä voisi rustailla kenties omaa postausta… Sitten yötissillä käymistä selvästi meillä lisää hampaiden tulo, silloin kun on hammas tuloillaan niin halutaa tissiä taajemmin suuhun vaikkei otettaisi kun pieni hörppy ja koska tuttia ei meidän poitsu ole kelpuuttanut niin se on tissi ja piste. Itsellekin helpoin ratkaisu on antaa tällöin se tissi suuhun, koska sillä rauhoittuu heti se tissin hamuaminen. Mun unia ei nuo yösyötöt oikeastaan häiritse, kun me nukahdetaan pojan kanssa kummatkin takaisin oikein hyvin. Mä nukahdan jopa usein niin, että poika on vielä rinnalla. En mä osaa edes aina sanoa aamuisin kuinka monta kertaa poika on käynyt rinnalla, onko syönyt sen kerran vai kaksi isommin. Ei ne pienet havahtumiset aina juurikaan unta häiritse.

Sellainen muu kohkaaminen, painajaisunet, kipuitkut, taitojen tulemiset uniin yms. enemmänkin häiritsee unta, sillä ne saattaa vaatia juuri sitä nousemista istumaan ja ottamista poika syliin rauhoittumaan. Näihin ei poika välttämättä herää, muttavanhemmat kyllä. Tämäkin on helpompaa kuitenkin kun ollaan samassa sängyssä. Toki se myös tuntuu omissa energioissa jos on kovin monta kertaa tiiviisti herätty vaikkakin se uni olisi jatkunut, mutta silloin kun yöt ja oma uni on kovin katkonaisia niin kyllä se väsyttävältä ainakin silloin yöllä tuntuu. Kuitenkaan perhepedistä pois siirtyminen ei takaisi näiden kohkaamistenkaan loppumista. Välillä on rauhaisampaa, välillä levottomampaa ja meillä mm. erilaiset kehitysvaiheet, taitojen oppimiset ja hammassäryt näkyvät yöunissa. Nyt taas on ollut rauhaisampia öitä viikon ajan. Yksi rauhoittava tekijä on varmasti nyt ollut, kun kolmas hammas vihdoin pitkän tekemisen jälkeen puhkesi, nyt sitä tissiä ei taas hamutaniin usein.

Perhepeti

Me koetaan perhepedin plussat ja ihanuudet vielä kuitenkin niin meidän juttuina. Samalla voin sanoa, ettei perhepeti meitä rasita siinä määrin, että oltaisiin siitä tällä hetkellä harkitsemassa poiskaan. Niinä katkonaisempinakin öinä unta tulee kuitenkin yhteensä ihan kunnolla. Tällä hetkellä myös kolmen tunnin unipätkät antavat jo itselle sen olon, että nyt on nukuttu hyvin! Viime yönä tuli jopa nelisen tunnin unipätkää pitkästä aikaa. Yleensä nuo kohkaamisetkin ajoittuvat enempi aamuyöhön silloin kun niitä on, jolloin ehkä sitten on se uni muutenkin herkemmässä.

Pinnis on kuitenkin löytänyt sivuvaunuksi ja on jopa pienessä käytössä. Iltarutiineista teen oman postauksen, mutta Luka nukkuu nykyään lähes aina ensimmäisen unipätkänsä pinniksessä, joka on meidän sängyssä kiinni. Siitä kun hän ekan kerran herää, on hänellä nälkä ja silloin nostan hänet rinnalle ja hän syö selvästi enempi. Tähän usein tulee itsekin nukahdettua ja en ehkä muutenkaan jaksaisi ja kokisi tarpeelliseksi häntä enää pinnikseen laittaa. Eka unipätkä pinniksessä tuli vähän tämän uuden sängyn myötä ja sen myötä että pinniksen vihdoin saa sivuvaunuksi. Me kun usein jäädään vielä hereille Lukan nukahdettua yleensä mun tai Rikun syliin niin lasketaan hänet pinnikseen niin ei tarvi tehdä tyynyvuorauksia pojan ympärille. Itkuhällärin laitan kyllä pinnikseenkin siksi aikaa kunnes mennään itse sänkyyn, koska saattaa pian jo päästä kipuamaan itse meidän sänkyyn ja kuullaan heti rahinana pojan liikehdintä.

Perhepeti

Helpottavaakin huomata…

…että poitsu pystyy nukkumaan pinniksessäkin ihan siinä mielessä kun tehdään reissuja. Silloin kun otettiin pinnis käyttöön niin kokeilin välillä aamuyöstä laskea poikaa takaisinkin pinnikseen, mutta kyllä se pojan uni oli levottomampaa ja koen vaan itellekin helpommaksi, ettei tarvi alkaa mihinkään siirtelemään. Toki sitkeällä takaisin laskemisella ja nukuttamisella ja unikouluilla voisi saada tulosta, mutta en tosiaan koe sitä meille tarpeellisena. Kuten aiemmin kirjoitin perhepeti on edelleen meidän juttu. Pikkuhiljaa saattaa ihan itsestään lisääntyä tuo pinniksessä nukuttu aika, mutta nyt mennään näin. Olihan meillä vanhemmillakin vähänikävä poikaa viekkuun varsinkin aluksi, muttanyt on ihan totuttu ettäpoitsu on alkuyön pois siitä välistä ja mukavasti saadaan nukkumaanmennessä olla mä ja Riku vierekkäin, kunnes Riku juuri ennen nukahtamista kääntyy ja kääntää selkänsä mulle, heh. Kiva kuitenkin, että kun mennään vaikkapa kavereiden luo, niin poika voi nukkua jossain matkasängyssä tai vaunukopassa ainakin sen ekan unipätkänsä. Tämänkin takia halusin pinnistä vähän kokeilla, että kyläpaikka ei olisi ensimmäinen paikka jossa nukutaan muualla kuin vieressä osa yötä. Nyt kun ollaan tehty reissuja niin poitsu onkin saattanut nukkua ekan unipätkänsä vaunukopassa lattialla sängyn vieressä, mutta kyllä reissuissakin sitten suurin osa yöstä on nukuttu meidän välissä <3

Perhepeti

Jokainen tietää itse…

…mikä toimii omalle perheelle. Aika hyvin lasta pystyy myös tulkitsemaan esim. siinä mihin ja miksi hän heräilee, ei ne vauvat kiusallaan heräile ja herättele. Viimeksi mainitsin, että meillä oli vaihe jolloin mun vieressä aamuyöstä nukuttiin levottomammin ja isän kainalossa tai vaunuissa paremmin. Se oli vaihe, joka meni ohi ja silloin kyse oli ehkä juuri maidonhajusta siinä kohtaa kun uni oli muutenkin jo herkemmässä. Välillä taas voi saada ahaa elämyksen ja uusia ajatuksia kun keskustelee asioista. Jos kuitenkin tuntee, että tilanne on ihan toimiva kaikille niin jokainen toimikoon niin kuin itselle ja omalle perheelle hyvältä tuntuu, vaikka ympärillä ihmiset sanoisivat muuta. Joskus toiset saattaa ihmetellä ja arvostella toisten valintoja, mutta kun ne valinnat ei koske kuin omaa perhettä niin ne on oman perheen asioita ja tämän kirjoitin ihan yleisesti, en viitaten nyt kehenkään. Meillä on ollut rauha ja tuki lähipiiriltä toimia omalla tavallaan, on myös saatu apuja ja neuvojakun on tarvittu. Mikäli taas tuntuu, että kaipaisi jotain muutosta, ettei jaksa, ettei sitä unta saada tarpeeksi, niin on hyvä miettiä muutoksia. Riittävä uni takaa riittävää energiaa. Kenenkään edun mukaista ei ole jos unta ei saada tarpeeksi, mikä sitten vauvavuotena onkaan tarpeeksi, heh 😀

Perhepeti

HYVIÄ UNIA JA ENERGISIÄ PÄIVIÄ TOIVOEN KAIKILLE!

Tsekkaa myös
Miten meillä nukutaan yöt 7 kuukauden iässä?
Makuuhuoneemme ennen ja jälkeen uuden sängyn
Tulossa!
Iltarutiinit
Seuraa IG
@outikarita

12 kommenttia

  1. M kirjoitti:

    Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee! ?
    Onko Lukalla muuten yhtään ajatusta /yritystä nousta polvilleen/seisomaan? Tuli vaan mieleen kun tällä äidillä tuli esikoisen kohdalla pieni hoppu laskea pinniksen pohja alas kun lapsi yhtäkkiä tajusikin että laitoja pitkin voi yrittää nousta..

    • Outi Karita kirjoitti:

      Juurikin näin ?❤
      Luka nousee jo kovastikin seisomaan ja pohjaa laskettu keskitasolle, sängyn puoleinen laita on alhaalla, mutta muut reunat vielä tarpeeksi korkeat näin. Pian ehkä tarvii laskea kuitenkin ihan alas asti ?

  2. Maria kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus ja kaikki tosiaankin tekee mikä tuntuu parhaimmalta ja ihana että teillä perhepeti on se jees juttu ? Itsekkin mietin alkuun että kiva olisi ollut nukkua kaikki yhdessä mutta sitten totesin että kaikki nukkuvat parhaiten kun poitsu nukkuu omassa sängyssään 🙂 poika nukkunut 6kk iästä omassa huoneessaan ja meidän yöt paranivat silloin kertaheitolla! Toki on niitä levottomampiakin vaiheita ollut mutta nyt kun hän on 11kk niin enää heräillään kerran tai joskus harvoin 2 kertaa yössä ? hyvin nukkunut mamma on paljon mukavampi mamma ?

    • Outi Karita kirjoitti:

      Mustakin ihanaa, että perhepeti on meillä onnannut ?
      Ja hienoa, että teilläkin muodostunut teille sopiva tapa. Se on juurikin niin, että hyvät yöunet takaa paremmat energiat ja fiilikset sinne päiviinkin ?

  3. miltsu kirjoitti:

    meillä oli ihan sama homma ku teillä. ihan levänny olo aamullakin ku vauva nukku vieressä ja ei tarvinnu nousta istumaan tai ylös syöttämään. kunnes neiti humpsahti unissaan alas sängystä kaikista esteistä huolimatta. sen jälkeen mä aloin nukkuu tosi huonosti vaikka kuhmua suurempaa ei käynytkään. siirsin sitten samalla lailla pinniksen sängyn viereen ja nyt nukkuu siellä. on vaan itelle raskaampaa herätä ja siirtyy imettämään öisin,sillon on pakko ite herätä ja nyt oonki ollu supesväsyny aamusin heräilyjen takia. olen myös samaa mieltä että tapauskohtasta yöimetyksen tarve. tyttö kohta 1v ja ihan kyllä nälkäänsä syö yöllä.

    • Outi Karita kirjoitti:

      Hui että, onneksi kuitenkin kuhmulla ja säikähdyksellä selvisitte ❤
      Ja juurikin niim, yksilöllisiä nuo tarpeet on ?

  4. Nina kirjoitti:

    Mikä ihana kuva tuo kainalokuva. ❤️ meillä sama systeemi nukkumisen kanssa. Ihanaa kun kirjoitat mielenkiintoisista aiheista. Tosin vähempikin selittely riittäisi ”jokainen tekee kuten haluaa..” ymmärrän ettet halua tulla väärinymmärretyksi mutta aina löytyy mielensäpahoittajia silti. Luota vain itseesi. ? Koska tulee taas ruokapäivis? Entä lukan vaatepostaus? Haluisin myös kuulla lukan luonteenpiirteistä? ?

    • Outi Karita kirjoitti:


      KIITOS!
      Niinhän se on, että kuitenkaan kaikkia ei vaan miellytä vaikka selittäisi ja on se vähän raskastakin kirjoittaa sotä miettien ❤
      Hyviä toiveita ja pistetään taas pian ruokapöiväkirjaakin tulemaan ?

  5. Eeva kirjoitti:

    Hei!
    Yösyöntiin haluaisin kommentoida sen verran, että kun yösyötöt lopetetaan (yli 6kk iän jälkeen) niin lapsi kompensoi syömisen/juomisen valveillaoloaikana. Monella yösyötöt jäävätkin päälle pitkään kun vähän virheellisesti ajatellaan, että nälkäänsä se syö. Joillain huonoilla päiväsyöjillä syöminen alkaa sujua paremmin, kun yösyötöt lopetetaan. Pikkuhiljaa on varmasti järkevää pohtia yösyöttöjen lopettamista. Näin pikkuhiljaa unirytmitkin tasoittuu.

    • Outi Karita kirjoitti:

      Hei Eeva!
      Mä en vaan usko, että jokaisella lapsella naps vaan loppuu tarve juuri 6 kk iässä. Tuossa on kyllä logiikkaa mitä kirjoitat, mutta yksilölliset tarpeet on myös erit varmasti tässäkin asiassa.
      Kuten kuitenkin kirjoitin, niin meillä ei nuo yösyötöt sinäänsä yötä häiritse varsinkaan kun nukutaan perhepedissä, joten annan vielä syödä ?

  6. Jenni kirjoitti:

    Hyvä postaus! Hieno järjestely teillä, ja mikä parasta, juuri teille sopiva 🙂
    Toivoisin, että ihmisillä olisi vauva-arjessa ja pikkulapsiarjessa enemmän rohkeutta toimia juuri sillä itselle hyväksi todetulla tavalla. Olen huomannut, että nykyään saatetaan jotain asiaa niin kovasti hehkuttaa ja nostaa jalustalle, että ihmiset yrittävät väkisin tehdä niin, vaikka se ei toimisi. Itsellänikin on tällainen kokemus ka se liittyi juuri nukkumiseen. Ensin yritn väkisin perhe-petiä, kunnes vihdoin ymmärsin, että nukumme kaikki kolme huonosti. Sen jälkeen vauva nukkui vieressä pinniksessä, kunnes neuvolassa neuvolantäti kysyi, miten minä, äiti, nukun? Hän huomasi minun olevan väsynyt. Kerroin, etten juuri nuku. Herään vauvan jokaiseen tuhahdukseen ja saatan tokkurassa antaa hälle tuttia suuhun tai muuta vastaavaa ja herättää sillä vauvan vaikka tämä nukkui. Neuvolantäti kehoitti heti seuraavasta yöstä siirtämään vauvan sängyn omaan huoneeseensa ja siitä hetkestä asti (1,5v) olemme nukkuneet kaikki kolme kuin tukit. Tarvitsin tähän asiaan jonkun muun hyväksynnän, ennen kuin ymmärsin ajatella meidän kaikkien parasta ja jaksamista. Luulin meidän paras olevan perhepeti tai samassa huoneessa nukkuminen, kun se oli ”vauvapiireissä” niin pinnalla ja hehkutettuna.. Silloin ymmärsin, että kaikki perheet ja vanhemmat ja äidit ovat erilaisia, kaikki lapset omia persooniaan, ja kaikille ei voi millään sopia samat asiat..
    Ihanaa kesänjatkoa ja mukavia äitiyslomapäiviä ❤

    • Outi Karita kirjoitti:

      Kiiros ❤
      Juurikin pitäisi kaikkien toimia omien ajatusten, tunteiden ja tarpeiden mukaan.
      Ihanaa, että sain neuvolasta luoton toimia omalla tavalla ja ihana että saitte hyvät yöt sen myötä ?
      Lapset kuten me aikuisetkin ollaan yksilöitä ja samoin omanlainen vanhemmuus rakentuu näistä ❤

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *