Hae
Outi Karita

Joulu 2017, ensimmäinen Joulu perheenä

Joulu 2017

Joulu 2017, tämä Joulu on kyllä ollut ainutlaatuinen meille. Ensimmäinen joulu perheenä, Lukan ensimmäinen joulu ja uusien jouluperinteiden muodostamista. Meillä on jouluaatto noudattanut monet vuodet jo samaa kaavaa, mutta tänä vuonna aatossa ei ollut juuri mitään samaa.

joulu 2017

Joulu 2017 uudet ja vanhat perinteet

Aikaisempina vuosina oma isäni on kyläillyt jouluaattona meillä hoitokodista aamupäivällä. Ollaan syöty joulupuuroa, katsottu Lumiukko ja joulurauhan julistus sekä avattu muutamat lahjat. Isän lähdettyä takaisin hoitokotiin ollaan hautausmaan kynttiläkierroksen kautta suunnattu Rikun vanhempien luokse syömään ja viettämään aattoiltaa. Kotiin ollaan suunnattu niin, että on vielä kaksin editty viettelemään aikaa.

Tänä vuonna kävimmekin isäni luona hoitokodissa aaton aattona, koska olisi ollut mahdotonta nyt ottaa isää meille, kun minun aikaani paljon vie tuo pieni poika. Oli helpompi tänä vuonna tehdä visiitti isän luokse. En tiedä, miten tämän suhteen toimitaan tulevina vuosina. Isälleni oli suuri ilo nähdä poikaa ja en ole isäni onnettomuuden jälkeen nähnyt niin onnellisena isääni kuin nyt kun on nähnyt lapsen lastaan. Mulle isän tyttönä tää on hyvin koskettavaa!

Jouluaattoaamuna keiteltiin riisipuurot ja katseltiin lumiukko sekä joulurauhanjulistus. Availtiin muutamat paketitkin jo kuusen alta. Joluaattona käytiin kynttilöitä viemässä haudoille. Yksi oltiin viety jo aatonaattona. Käymme kahdella eri hautausmaalla, Porissa sekä Ulvilassaja ollaan välillä juuri käyty jo ennen aattoa Ulvilassa ja aattona sitten Porissa, kuten tänäkin vuonna. Tämä on hieno ja kaunis perinne, joka tulee varmasti meillä pysymään.

Tänä jouluna emme suunnannetkaan Rikun vanhemmille, jossa aiempina vuosina ollaan neljästään ihan oltu. Suunnattiinkin Rikun veljen perheen luokse, jonne myös Rikun vanhemmat tuli. Kaikki tuotiin joulupöytään jotain ja yhdessä vietettiin aattoiltaa. Joulupukki kävi jättämässä lahjat oven taakse. Ensi vuonna ehkä kokoonnutaan meillä, mutta ainakin samalla porukalla ollaan. Tästä oli puhetta ottaa uusi perinne. Ensi vuonna vaan haluan joulupukinkin, koska silloin Luka on jo reilu vuoden ikäinen ja olisi ihana Lukankin nähdä jo joulupukki.

Useana vuotena olemme käyneet myös mun äidin luona Parolannummella (Hämeenlinnassa joskus aiemmin), joinakin vuosina myös äiti on suunnannut tänne päin. Silloin olen myös nähnyt veljeäni, joka suunta äidin luo joulun viettoon vuosittain. Tänä vuonna kuitenkaan me ei haluttu lähteä niin pitkää matkaa tekemään kun samana päivänä olisi tarvinnut takaisinkin ajaa ja Luka on vasta aika pieni… Myöskään äiti ei lähtenyt tänne suunnalle, kun olivat juuri nimiäisissä olleet.

Aaton jälkeen vietimme löhöpäivän! Ja mielestäni joulupyhistä yksi on hyvä varata tällaiselle löhöpäivälle ilman suunnitelmia ja aikatauluja! Oltiin ihan kolmisin ja nautittiin päivästä Lukan ja meidän perheen tahtisesti, käytiin ulkona, löhöiltiin kotona, luin kirjaa, touhuttiin pojan kanssa… Tämä yksi ns. löhöpäivä tai suunnittelematon päivä pidetään ehdottomasti perinteenä!

Muutenkin Joulu meni aivan ihanasti!


 

Joulu 2017 ja lahjat

Vaikka Luka onkin paras lahja mitä olemme tänä vuonna voineet saada niin saatiinhan me ihan kivoja joululahjojakin. Lukalle emme itse ostaneet tänä vuonnalahjaa, hän sai niitä muiltakin ja tässä on hankittu yhtä sun toista vähän väliä Lukalle. Ensi vuonna sitten ehkä tulee kääräistyä pojallekin joku paketti, kun vähän enempi ymmärtää lahjoista, ainakin pienet tykkää niitä paketteja repiä auki, heh. Luka sai kyllä ihania lahjoja ja pieneen ikäänsä saanut aika paljon lahjoja kun viikko enen joulua oli juurinimiäiset jamonet antaneet myös jotain vauvalahjaakin. Luka taitaa myös olla jo tämän talouden rikkain, mutta ajattelin kyllä osan lahjarahoista nyt käyttää leikkimattoon tällä viikolla. Suurin osa taidetaan pistää säästöön pojalle. Mä ja Rikukin saatiin aikas kivoja lahjoja ja onnistuttiin toistemmekin lahjoissa oikein hyvin.




Joulu 2017 – Joulun taikaa

Luka toi tähän jouluun oman taikansa. Lahjoja saatiin paljon, mutta ehdottomasti paraslahja on tuo pieni tuhisija, joka jouluisista vaatteistaan ja saamistaan lahjoista huolimatta oli autuaan tietämätön vielä joulusta. Hän toi kuitenkin meidän jouluun valtavasti lämpöä ja riemua. Oli myös ihana nähdä Lukan serkkujen myötä sitä lasten joulun tunnelmaa, sitä jännittynyttä käsin kosketeltavaa odotusta ja intoa ja iloa lahjoista, ihan aitoa liikkuttumistakin kun lahjatoiveet kävivät toteet. On hienoa, ettei ne lahjat ja toiveet ole itsestään selvyys, sen kun osaisi omalle lapselleenkin opettaa. Kyllä lapset tuovat vaan jouluun omanlaisensa merkityksen ja tunnelman.

Luka, vaikket vielä joulun tohinoista ymmärrä jouluvaatteistasi ja lahjoistasi huolimatta, niin sinä teit meidän joulusta ainutlaatuisen ja toit siihen paljon lämpöä ja rakkautta. Olet lahjoista ja ihmeistä parhain!

joulu 2017

Katso myös meidän joulukodista kuvia postauksesta: Joulukoti ja 24kysymystä joulusta
Seuraa instagramissa: @outikarita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *