Hae
Outi Karita

Yöaika vs. Päiväaika vauva-arjessa

Ajattelin kirjoittaa vähän jatkoa viime postaukseeni. Ajatus tähän lähti kommenttikentästä, johon tuli hyviä kommentteja ja keskustelua. Jonkin verran tuli keskustelua siitä millaisena yöaika kannattaa pitää. Sain myös uusia ahaaelämyksiä siihen miten iltaisin välttää iltanukkumista, jolloin saataisiin vaikutus tuohon yövalvomiseenkin.


 

Pienen vauvan on vaikea vielä käsittää mikä on yö ja mikä päivä. Pienillä keinoilla sen rytmin löytymistä voi edesauttaa, mutta näin pienellä se rytmi voi heilahdella ja kestää sen löytyminen. Toisilla vauvoilla rytmi saattaa löytyä helpolla toisilla ei, rytmi saattaa myös löytyä ja sitten taas vaihtua… Minä hainkin viime postauksessani sitä, että miten vuorokauden aikana tuleva valvominen saataisiin hilattua yöstä iltaan. Pieni vauva kun nukkuu suuren osan vuorokaudesta, mutta valvoo myös jossain kohtaa, se vaan on niin.

Meidän Tiitillä tulee usein illalla tai sitten yötä vasten sellainen  pidempi valvomispätkä, joka voi kestää nelisen tuntia, ehkä välillä hetkeksi torkahtaen. Silloin luonnollisesti hänellä on myös seurusteluntarve ja minun mielestäni siihen tulee vastata, on sitten päivä, ilta tai yö kun tämä vaihe vuorokaudesta tulee. Jos vauva nukkuu lähestulkoon koko päivän ja virkoaa puoli kymmeneltä niinkuin tosiaan keskiviikkona kävi niin, onhan se selvää ettei siinä hetkeen nukuta. Ei vauvatkaan nuku 24/7. Silloin ei olla pimeässä ja hiljaisessa makuuhuoneessa ja yritetä saada toista nukkumaan. Eri asia kun vauva heräilee vaikkapa syömään.

Niitä pieniä keinoja löytyy, millä voi tosiaan edesauttaa sitä aiemmin valvomista ja päivä-/yörytmin löytymistä. Kommenteissakin tuli hyvin esiin se että yöaika kannattaa pitää rauhallisena, olla hissukseen ilman valvoja eikä seurustella ylimääräisiä. Tämä on hyvä ohje esim. yösyötöille kun unia on tarkoitus jatkaa. Televison välke luo aistiärsykkeitä, samoin kännykän valo, varsinkin se sininen valo. Nämä kannattaa muistaa. Niin meilläkin toimitaan kun sinne yöunille on päästy. Itselläni meneekin päälle kännykässä sinisen valon suodatin joka ilta kahdeksan aikaan, ihan itseäkin varten ja nyt jos sitä joskus yösyötöillä tulee plärättyä niin on ainakin himmeämpänä… Yöllä syömään herätessä nostan pojan unipesästä rinnalle, hän syö ja ollaan hissukseen, syömisen jälkeen hän aina (ainakin lähes aina) kyllä yönille mentyään nukahtaa kunnes tulee aamuherääminen. Rinnalta takaisin siis unipesään ja unet jatkuu.

Ennen nukahtamista kun väsymisen merkkejä alkaa tulemaan ja yöunet kutsuisi niin  laitetaan jo valoja hämyisälle ja valmistaudutaan yöaikaan. Edesautetaan pienillä asioilla sitä nukahtamista ja sen yörytmin löytymistä. Nyt kahtena viime iltana on taas parin yövalvomisen jälkeen onnistuttu valvomaan ilta ja päästy yöunille hyvään aikaa. Väkisin ei toista voi tietenkään hereillä pitää. Jos ajattelee mitä öisin tehdään, ollaan hiljaa ilman ainakaan suurempia valoja niin iltaisin pidetäänkin valot kirkkaana ja vältetään nukuttavia asioita kuten kantoliinaa ja makoilua sohvalla. Kun Tiiti on hereillä virkeänä, niin silloin seurustellaan ja kun hän alkaa väsyä yötä vasten niin aletaan rauhoittumaan kaikki.

Haluan elää arkea paljolti vauvantahtisesti, siinä määrin kun se on milloinkin mahdollista. Jos se vuorokauden valvomishetki tulee joskus yötävasten niin sitten nukutaan aamulla pidempään ja kenties enemmän päikkäreitä. Meillä on kuitenkin siitä hyvä tilanne että tällä hetkellä Tiitin nukkuessa hän nukkuu pääsäntöisesti pitkiä pätkiä, 2-4 h ja mullakin on hyvät unenlahjat ja useimmiten saan unenpäästä kiinni just silloin kun haluan (en nyt aivan aina, mutta useimmiten).

Tällaisia ajatuksia vielä syntyi….

Tsekkaa myös se viimepostaus, niin pääset vielä paremmin juoneen kiinni 😉

Tutti tuli taloon + muut kikkakolmoset


Instagramissa: @outikarita

0 kommenttia

  1. Susan kirjoitti:

    Tuli mieleen se, että päivisin meillä oli aina kova hulina ja tosiaan just valot kirkkaina päällä. Vähintään telkkari ja radio huusi jos ei muuta. Aura nukkui jos pystyi ?. Ite olen kovaääninen ja puhun kokoajan niin sekin auttoi varmaan erottamaan pikkuhiljaa päivän ja yön. Mutta tosiaan Auralla oli hyvä rytmi jo mahassa, nukkui yöt ja monesti pelkäsin jo menettäneeni hänet kun oli yöt niin hissukseen. Tsemppiä rytmin kääntämiseen! ?❤️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *