Ensimmäinen Isänpäivä
Isänpäivä on ollut mulle monena vuonna aika vaikeakin päivä, mutta tänä vuonna isänpäivässä oli ihan uudenlaista ainutlaatuisuutta. Tämä oli meidän pienen, tuoreen perheen ensimmäinen isänpäivä, Rikun ensimmäinen isänpäivä kun poika oli vasta kahden viikon ikäinen.
”Vain kaksi viikkoasitten
syntyi poika, syntyi äiti,
syntyi ISIMIES!
heti taitosi ja tunteesi näytit
SUPERDADDYN!
Olitmieletön tuki ja turva, kallioni,
sinuun rakastuin yhä enemmän!”
-Outi
Isänpäivä
Isänpäivä on ollut mulle osittain vaikea päivä, koska isäni ja minun roolit muuttuivat radikaalisti kun olin 17-vuotias ja isäni joutui pahaan onnettomuuteen, jonka seurauksena vammautui pahasti. Ei niinkään fyysisesti, mutta esimerkiksi lähimuisti hänellä meni tuon onnettomuuden myötä. Olen aina ollut isin tyttö ja äitini ja isäni erottua kun olin 9-vuotias, niin minä ja veljeni jäimme asumaan isäni luo. Onnettomuuden myötä ”jäin” yksin asumaan. Isä on edelleen minulle hyvin tärkeä ja olen oppinut häneltä hyvin arvokkaita asioita elämässä, nimittäin elämään hetkessä. Häneltä olen myös omaksunut monet arvoni. Isä on ollut mun sankari. Tänä vuonna harmikseni en nähnyt isääni isänpäivänä, koska en halunnut lähteä Tiitiä vielä pariviikkoisena viemään tuonne hoitokotiin missä isäni asuu. Annetaan Tiitin vielä vahvistua ja kerätä vastustuskykyä. Soittelin kyllä hoitokodille ja lähetin isälle vieläpä kuvaterveisiä minulta ja Tiitiltä. Mennään sitten pappaa katsomaan jokusen viikon kuluttua.
Ensimmäinen isänpäivä
Meidän isänpäivän viettohan alkoi sillä, että annoin Rikulle aamulla lahjat, joista oli melkoisen yllättynyt, kun tiesi etten Tiitin syntymän jälkeen ole päässyt ainakaan mitään hankkimaan. Mepä Tiitin kanssa kuitenkin askarreltiin iskälle kortti ja yhden ystäväni avustuksella sain isimiehelle kiva lahjankin hankittua. Lahjat saatuaan pyysin Rikua ottamaan poikaa kanssaan ja mä jäin nukkumaan vielä hetkeksi. Ihanaa kun Riku voi ottaa poikaa viikonloppuaamuisin kanssaan olemaan niin mä saan jatkaa unia rauhassa, jos Tiitiä ei enää nukuta. Arkena on eri juttu kun Riku menee töihin.
”Nyt pienet jalat tepsuttaa
isimiestä kohden,
nytisimieskin tuntea saa
pienet potkut poitsun.
On syliin kiva köllähtää,
kun töistä tulet kotiin.
Ja kantoliinaan käärit mut
– poitsus ikioman.
-Tiitipoika
Tehtiin sitten mun herättyä yhdessä aamiaista ja syötiin oikein herkkuaamupala! Myöhemmin päivällä lähdettiin Rikun vanhempien luona käymään ja mä vaunuilin ensimmäisen pidemmän lenkkini Tiitin kanssa tuonne. Matkaan kului 45 minuttia ja Tiiti nukkui koko matkan ja jatkoi uniaan vielä lenkin jälkeenkin vaunuissa. Kyllä hän hetkeksi heräsi sitten Pappaakin juhlistamaan, tai noh, syömään…
Autolla kyllä palattiin kotiin ja oli ajatuksissa hakea isänpäivädinenriksi sushia, mutta sushipaikka olikin kiinni sunnuntaisin. Riku sai päättää mitä haetaan syötäväksi ja juhlallisesti haettiin sitten subit ”dinneriksi” tai Riku haki, me odoteltiin Tiitin kanssa autossa, jossa on muuten myös kiva nukkua.
Aikas rento ja mukava oli meidän ensimmäinen Isänpäivä.
Seuraa Instagramissa
@outikarita
Ihanan kuuloinen päivä teillä!:)
Ymmärtääkö / muistaako isäsi sitä että hänestä on tullut isoisä?
Oli kyllä ihana päivä! ?
Kyllä isäni ymmärtää ja välillä muistaakin, välillä ei… uudet asiat ei oikein hyvin jää muistiin…
millä teitte nuo jalanjäljet? 🙂
Bepanthen rasvaa (käy muukin rasva) jalkoihin ja painettiin paperille, päälle talkkia ja ylimääräiset varistaen pois. Varovasti vähän hiuslakkaa päälle lopuksi.
🙂
kiitos,pitää kokeilla 🙂 en noita perinteisiä värejä uskalla laittaa näin pienelle.
Juu, ei kannatakkaan. Tuo onnistui ihan näppäristi eikä iholle tule mitään haitallisia kemikaaleja. Tietty voi sitten värjätä marjallakin, esim. mustikalla 🙂