Hae
Outi Karita

TB: Päiväkirja 21.3.2017

Mä yks päivä satuin avaamaan mun raskausajan päiväkirjan maaliskuun kohdalta, tän sivun kohdalta. Muistan kuinka mua jännitti. Mun oli vaikea uskoa tätä onnea todeksi pitkän yrittämisen ja vain lyhyen lapsettomuushoitojen taipaleen jälkeen. Uskoin jo sen, ettei ne kuukautiset tule, mutta että siellä todella olisi elävä ihmisen alku ihan turvallisesti oikeassa paikassa. Varhaisultran aamuna oksensin jännitykseltäni. Seuraavana päivänä sain kirjoitettua päiväkirjaani…

”Hei Tiitiäinen, meidän pieni masuasukki. Eilen nähtiin ja nyt vihdoin uskon, susta tuli todellisempi. Olet vasta sentin kokoinen ihme. Ihme tosiaan, miten noin pienessä takoo jo sydän niin, että mekin se nähtiin.

Äidillä kihosi kyyneleet silmiin ja isimieheltäkin pääsi onnellinen hymähdys. Oltiin aivan haltioituneita ja ollaan edelleenkin. Eilen viikkoja oli 7+1, tänään olet jo 7+2 viikon ikäinen ja marraskuun 5. päivä on laskettu aika. Tohditkohan kuitenkaan olla ihan siihen asti masuasukkina… Toivottavasti sulla on kaikki hyvin ja viihdyt kuitenkin tarpeeksi pitkään siellä masussa.

Kyllä me sua odotetaan!”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *