Hae
Outi Karita

Täysimetys – tavoitteita ja toiveita

Imetys toistamiseen postausaiheena, tällä kertaa täysimetys. Tällä viikolla vietetään imetysviikkoa Suomessa, viimeksi kun imetyksestä kirjoitin ajatuksiani vietettiin kansainvälistä imetysviikkoa. Silloin kirjoittelin postauksen Kun tissit vaan kasvaa ja ajatuksissa jo imetys, jossa paljolti käsittelin ajatuksiani imetyksestä. Noita ajatuksia voi tarkemmin lukea tuosta postauksesta, nyt enemmänkin rustailen tavoitteistani ja toiveistani imetyksen suhteen.

täysimetys

Täysimetys – Saako / kannattaako imetykselle asettaa tavoitteita, ettei tule pettymyksiä?

Mun mielestä saa ja kannattaakin. Jos ne eivät toteudu niin harmittaahan se, mutta mä uskon että toisaalta tavoite vie eteenpäin ja sitkeämmin siihen pyrkii kun on asettanut jonkin tavoitteen. Tavoitteiden kohdalla aina pitää osata olla armollinen ja luopua niistä, jos ne eivät enää olekaan tavoiteltavissa tai tavoite käy liian raskaaksi. On sitten tavoite mikä tahansa.

Mun tavoite on 4-6 kuukauden täysimetys vauvantahtisesti! Kuusi kuukautta, mikäli lapsella ei tule selkeää herkkyyskautta kiinteiden maisteluun. Myös lääketieteelliset syyt ovat aina asia erikseen. Olen myös synnytystoivelistaani kirjannut ettei lisämaitoa annettaisi ilman lääketieteellistä syytä ja keskustelua äidin tai isän kanssa asiasta ja silloinkin mielummin luovutettua äidinmaitoa. Kaatuuko täysimetyssittenjos lapsi saakin sairaalassa jo muutakuin oman äidin maitoa? Periaatteessa kait kyllä, mutta itse en ehkä nipota sen suhteen vaan sen jälkeen pyritään uudelleen siihen täysimetykseen.

täysimetys

Täysimetys ja pulloruokinta

Mahdollisesti tulemme myös antamaan minun maitoa pullosta, mutta tämän näyttää aika. En halua tehdä asioista liian hankaliakaan, joten pulloruokinta ei ole poissuljettu vaihtoehto meillä. Tämä riippuu täysin mm. siitä kuinka pitkiä tai lyhyitä syöttövälit tulee pikkuisellamme olemaan, alkuun mennäänkin varmasti pelkällä tissillä. Miten tässä kohtaa täysimetys, jos antaakin pullosta? En tiedä, mitä mikä olisi virallinen kanta, mutta en näe itse täysimetyksen kaatuvan tähänkään. Mikäli pulloruokinta tullee kyseeseen niin sitten pitää tutustualapsentahtiseen pulloruokintaan, vielä siihen en ole tutustunut, sillä toisaalta toivoisin ettei tarvisikaan.

Täysimetys – kompastuskivet

Olen imetykseen perehtynyt etukäteen ja tiedostan mahdollisia kompastuskiviä ja vaikeita asioita imetyksen suhteen. Musta olisikin tärkeä näistä olla tietoinen jo etukäteen, koska sitten kun ne osuu kohdalle ja luulee vaikkapa että nyt maito ei riitä kun on tiheänimunkausi, niin on jo asiasta tietoa. Tiedostan, ettei alku ole välttämättä helppoa, se voi olla kipeää, hankalaa, vaikeaa… Mulla on kuitenkin niin iso tahto imetykseen, että mahdolliset hankaluudet kohdataan ja pyritään selättämään. Riku on samoilla linjoilla imetyksen suhteen kuin minä ja lukenut paljon asiasta, ehkä jopa enemmän jokuin minä, niin tiedän saavani häneltä tukea ja ymmärrystäkin vaikeissa hetkissä. Tiedän myös mistä muutoin voin saada tukea ja ystävistäkin löytyy imetyksen tukihenkilöitä.

täysimetys

Täysimetys ja kiinteät

Kiinteiden aloittamisesta en osaa varmaksi vielä tietenkään sanoa, millä lähdetään liikkeelle ja miten, mutta toivoisin sen olevan ajankohtaista vasta sitten kun lapsella on siihen selkeät valmiudet, kuten istuu tuettuna ja omaa sormiotteen sekä osaa viedä maistelupalat suuhun. Niin, siis tällä hetkellä ajatuksissa olisi sormiruokailulla maistelun aloittaminen siinä kohden kun kiinteät tulee aloitettua ja niin, että äidinmaito pysyisi rinnalla vähintään vuoden ikään asti. Kuitenkin myös WHO:n kahden vuoden suositus on omissa ajatuksissa sekä lapsentahtisuus lopettamisessa. Kuitenkaan imetyksen kestoon en lyö tällä hetkellä tavoitteita, siinä on vielä niin monta muutakin mietittävää asiaa, kuten yhtenä hormonitoiminta ja toinen lapsi….

Nämä on minun tavoitteita ja toiveita tällä hetkellä. Mikään ei ole kiveen hakattua!

Lue myös

Ajatuksiani imetyksestä

Synnytystoivelista ja aktiivinen synnytys

Instagramissa

@outikarita

10 kommenttia

  1. taika kirjoitti:

    Jos sairaalassa joudutaan antamaan lisämaitoa, ei se oo mikään katastroofi täysimetyksen onnistumiselle myöhemmin. Eli siinä vaiheessa ei kirvestä kaivoon! Oon siitä elävä esimerkki.
    Mulla syntyi täysaikasena hyvin pieni keskosrajalla painon takia oleva vauva. Joka vielä pudotti toisena päivänä painoaan yli 10 %. Se, että on niin pieni vauva, meinaa sitä et ei jaksa imeä. Mun vauvaa yritettiin syöttää ruiskulla ja pullolla mutta ei nekään auttanu. Nukahti aina kesken syönnin kun ei jaksanut. Mä yritin imettää mut siihen sammui samantien aina. Hälle laitettiin nenämahaletku ja mut opetettiin syöttää hänet sillä 2-3h välein ympäri vrk. Se auttoi jä hän alkoi jaksaa paremmin ja paino nousi. Oltiin 6vrk sairaalassa. Lopulta paino saatiin nousee niin et päästiin lähtee kotiin. Edelleenkään kotona ei jaksanu imeä vaan pullosta oli ruokittava. Koitin pumpata sit pumpulla kotona kun tissit olivat meloonit!!
    Joku toinen ois varmaan ottanu tästä kauheen stressin ja hermoillut. Mä muetin vaan, et kunhan vauva saa ees jostain jotain kautta maitoo. En ottanu mitään paineita vaik tilanne oli vaikee. Lisäks mulla on silarit ja täyty huolehtii ettei tulis tisseihin mitään tulehduksii sun muita ettei tulis kapseloitumista tms.
    Lopulta kun vauva vahvistui kotona lisää, pääsin alkaa imettää. Hän jaksoi imeä niinettä sai ite maidon herumaan. Siitä se lähti! Oon siitä lähtien täysimettäny ilman mitään vaikeuksia 4kk ikäseks jonka jälkeem aloitin maistattelee kiinteitä lisäks. Janyt vauva kohta 9kk ja osaimetän vieläkin.
    Itellä ei ollut koskaan ennakkoon mitään tavoitteita eikä stressiä asiasta. Ajattelin et eletään tilanteen mukaan. Se oli haastavan alun onnistumisen resepti. 🙂

    • Outi Karita kirjoitti:

      Kiitos kun jaoit kokemuksesi!
      Hienoa, että teillä lähti alun ”vaikeuksien” jälkeen imetys käyntiin ja on vieläkin mukana ?
      Ja tottakai, lisämaitoa jos tarve on!

  2. Aurora kirjoitti:

    Jes! Joku uskaltaa ääneen sanoa tavoitteet imetykselle! Oon samaa mieltä että tähänkin asiaan kannattaa perehtyä etukäteen ja saada luottamusta ja osaamista jo etukäteen niin todennäköisyydet onnistua kasvavat. Ja lisäksi juurikin se että tahtoa saattaa löytyä enemmän 🙂 uskon että te selätätte mahdolliset kopastuskivet vielä kun sulla kuulostaisi olevan tosi hyvä tukihenkilökin 🙂 tsemppiä!!

    • Outi Karita kirjoitti:

      Näistä pitäis varmasti rohkeammin puhua ja tosiaan ajattelen ettei ole vahinkoa miettiä tavoitteitaan ja toiveitaan, kunhan muistaa pysyä itselleen armollisena ?
      Kiitos ❤

  3. tavallinen äiti kirjoitti:

    Mutta pliis, eihän sinusta tule sitä supermammaa, joka ajatuksissaan tuomitsee jo soseet ja korvikkeet! Lapsentahtisuutta haluaa moni ja sitä voi toteuttaa todella monessa kasvatusperiaatteessa, mutta olen törmännyt vaan useasti juuri ”ääripäiden” lapsentahtisuutta korostaville, jotka saavat huonon omantunnon ja paska-mutsi fiiliksen toisille kun täyttä sormiruokailua ei toteuteta tai perhepedissä ei nukutakaan. Eli ole armollinen itsellesi ja muille vaikka kaikki ei menisi täysin toiveidesi ja ajatustesi mukaan. Kaikilla on omat arvonsa ja sinun ovat juuri sinulle varmasti hyvät. Mutta monesti se ymmärrys vielä avautuu kun lapsia on useampi ja huomaakin että se mikä sopii toiselle lapselle, ei toiselle mennytkään niin. Tsemppiä vaiva-arkeen, kaikkea hyvää! 🙂

    • Outi Karita kirjoitti:

      Hei!
      Hyvä kun kysyit jos jäit miettimään.
      Tällaiset valinnat ei missään nimessä ole hyvän äitiyden mittareita, jokainen toimii kuten parhaaksi näkee! Ja se, että toimii omalle lapselleen ja perheelleen parhaaksi kokemallaan tavalla tekee kaikista äideistä supermammoja ❤
      Ja esim. soseissa en näe mitään pahaa, itsellä ajatuksissa että kiinteiden maistelu aloitettaisiin sormiruokailulla, mutta luultavasti meillä tullaan soseitakin käyttämään. Aika näyttää ?

  4. Nimetön kirjoitti:

    meillä jouduttiin synnärillä lisämaitoa antamaan, mutta synnäriltä pääsyn jälkeen alkoi maito kunnolla nousemaan! 🙂

  5. M kirjoitti:

    Hei!
    En ehdi rustata pitkästi, mutta tuolla asenteella pääset jo pitkälle. Parhaiten täysimetys onnistuu antamalla vauvalle ihoa, aikaa ja rauhaa. Löhöä sängyssä pitkiä aikoja vauvan kanssa, äläkä liikaa stressaa omasta ajasta. Tuota alkua ei saa koskaan takaisin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *