Hae
Outi Karita

RV 30 – Fyysisesti ihan poikki, henkisesti elämäni kunnossa

RV 30 täyttyi tänään, enää 10 viikkoa, 70 päivää laskettuun aikaan. Tämä raskausviikko on ollut fyysisesti rankka enkä siinä mielessä todellakaan koe olevani elämäni kunnossa, mutta henkisesti taidan sitä olla, elämäni kunnossa. Pakko kertoa myös tähän alkuun, että mä oon niin ihastunut näihin lappuhaalareihin! Oon aina halunnut lappuhaalareita ja sanonut, että viimeistään sitten kun olen raskaana. Sain tällä viikolla sitten farkkuikävääni helpotusta ja näähän on yllättävän mukavat päällä!

rv 30

RV 30 – fyysinen kunto

Supistelee, supistelee… Harjoitussupistukset on selvästi lisääntyneet ja maanantaina laskin että niitä tuli vähintäänkin 10 kertaa. Lyhyitä ne on eikä kivuliaita, mutta tiistain neuvolalääkärikäynti pisti niitä miettimään. Neuvolalääkäri kun totesi kohdunkaulan pehmenneen ja lyhentyneen. Lääkärini kehoittikin tulemaan uudestaan näytille jos supistelutkovin jatkuvat niin tsekataan aiheuttaako ne kypsymistä kohdun kaulalla, ihan vielä kun ei tarvisi. Koin kuitenkin tiistaina olevani todella hyvässä kunnossa ja sinä päivänä ei ollut supistelujakaan tullut. Kotonakin vielä illalla hääräilin pientä kotipuuhaa, en mitenkään paljoa, mutta pienesti ja kevyesti. Loppuviikkoa kohden tilanne alkoi kuitenkin muuttua. Keskiviikkona olin töiden jälkeen fyysisesti ihan poikki, supisteli taas ja painetta oli alavatsalla, ei auttanut kuin ottaa iisiä sohvalla. Torstaina sama juttu, mutta vielä jotenkin pahempi, illalla ja yöllä tuli myös vihlaisuja ja kaikki liike oli vaivalloista. Pallea vetänyt nyt myös jo ihankosketusaraksi. Aamuisin olo ollut yleensä ihan normaali ja hyvä olo, mutta perjantaiaamuna heti kun nousin jaloilleni ja aloin aamupuuhat niin paineentunne tuli, kahtena edellisenä päivänäkun se on vasta tullut iltaa kohden. Muistan sen heinäkuun alun kun paineen tunne vaan kasvoi ja kasvoi sekä liitoskivut pahenivat niin etten voinut olla juuri yhtään jaloillani, siihen en halunnut nyt päästää tilannetta jakun tuo kohdunkaulan tilannekin nyt mietitytti. Ei muutakuin soitto töihin ja neuvolaan, saikkua kiitos!

rv 30

Perjantain pääasiassa makoilin ja otin rennosti. Lauantaina sitten hyvin pientä kotipuuhailua rauhallisella tahdilla ja kävin hyvin lyhyesti kaupungissa. Illalla oli taas vaivalloista liikkuminen ja painetta kertyi, muutamia supistuksia tuli myös päivän aikana. Toisaalta myös Tiitikin taisia hakea parempaa asentoa, puski päätään alaspäin ja otti jaloilla vauhtia, välillä puski peppuaan kovasti vatsan sivuun. Mulla on tuolla kylkiluiden kohdalla edessä edelleen kipeä kohta, nyt jo kipeä ihan koskiessakin ja Tiiti on nyt pamauttanut siihen pari kertaa jalallaan, auts! Muuten liikkeet ei tunnu pahalta, mutta tuo pään alaspäin puskeminen ja potkut tuohon kipeään kohtaan ei ole niin kovin mieluisia. Muuten voisin kyllä tunnustella toisen liikkeitä kokoajan.

Mun piti tässä elokuussa aloittaa uimahallilla käynti, mutta en nyt sitten tiedä mahdanko sinnekään suunnata. Toisaalta tekisi mieli mennä kokeilemaan josko se tuntuisi hyvältä, ainakin heinäkuussa vedessä liikkuminen tuntui. Liikettäkin keho kuitenkin haluaa ja tarvitsee ja hyvä olisi jalkojenkin saada liikettä kun mulla on suonikohjuja jo ennestään, mitkä on pahentuneet nyt raskauden myötä luonnollisesti painon kasvaessa ja vatsan painaessa. Joogailu ja pilates onneksi tuntuu hyvältä ja helpottavat oloa. Aamujumppailu on ihan ehdotonta ja myös iltaisin on hyvä ainakin vähän kroppaa verryytellä päivän jäljiltä. Välillä näitä teen omanpään mukaan, joskus lyhyemmin ja joskus pidemmin. Välillä taas youtubesta tai PregLife sovelluksesta pyörimään joogasessio, joiden pituudet vaihtelevat vartista tuntiin.

Lämpöpussi ja tukityyny on ihan ehdottomat ystäväni. Nyt myös käyn säännöllisesti sekä äitiysfyssärillä että jäsenkorjaajalla ja ensi viikolla onkin äitiysfyssarin vuoro. Joogailuiden ym. lisäksi tietyt asennot helpottavat kun paineen tunne ei tunnu helpottavan, ei pelkästään makuullemeno ole sejuttu vaan oloa saa helpotettua myös nostamalla pepun kohti kattoa esim. karhuseisonta-asennossa. Tiistaina onkin neuvolalääkärillä käynti ja siihen asti olen nyt saikulla, saas nähdä miten sitten jatkuu tämä syyskuu…

rv 30

RV 30 – henkinen kunto

Kuten yllä kirjoitin, koen olevani henkisesti elämäni kunnossa. Toki tuo fyysisyys välillä rassaa mieltä ja tuntuu pahalta, mutta edelleen kaikki ihanuus voittaa sen. Vaikka tuo fyysinen kunto pistää himmaamaan niin energinen olo mulla useimmiten on. Nukun hyvin ja voin hyvin muutoin! Nyt vapaillani ajatukset on paljon liikkuneet vauvassa ja omassa kehossa. Oon välillä pysähtynyt miettimään, miltähän meidän poistu näyttää, näyttääkö hän enemmän isältään vai multa, kumman näköinen hän vauvana on, tällaisia huomasin yksi päivä miettiväni… Näin unta missä imetin meidän pikkuista ja syötyään hän huokaisi tyytyväisenä ja hymyili… Nää ajatukset ja unet saa mut ihan pakahtumaan onnesta, välillä sitä ihan liikuttuu näistä ajatuksista. Tiitin liikeitä voisi tunnustella ja katsella ihan loputtomiin. Sen takia välillä jäänkin pitkiksi ajoiksi vaan makoilemaan kun en malta nousta, mun liikkuessa harvemmin Tiiti liikuskelee.

Nyt viikonloppuna oon pysähtynyt oikein kunnolla miettimään kroppaani taas, eräs kuva vuoden takaa siitä muistutti mua taas. Kuinka kiitollinen olenkaan keholleni, että vihdoin se on ottanut kasvattaakseen ja kantaakseen uuden elämän alun, pienen ihmisen, mun ja Rikun lapsen. Lisäksi ehkä hieman itserakkaasti, mutta terveellä itserakkaudella ihailen mun kehoa ulkoisesti. Raskausmasu on niin ihana ja pinnallisempina asioina pidän myös muutoin mun kroppaa nyt oikein hyvänä. Vyötärö löytyy vaikka ehkä vatsaan on vähän ylimääräistäkin tarttunut. Peppu, joka mulla yleensä kerää kaiken ylimääräisen, näyttääkin musta nyt tosi hyvältä eikä yhtään ylimääräistäkeränneeltä. Oikein havahduin siihen tänään peilin edessä, mullahan on hyvä peppu, saahannäin ajatella… Rakastakaa siis kaikki omaa kehoanne, kyllä se on ihan tervettä rakastaa ja joskus vähän ihaillakin sitä ihan vaikka peilin edessä. Kaikkien kohtien ei tarvi olla täydellisiä,eikä välttämättä minkään 100 % täydellinen, pienet ”virheet” tekevät siitä persoonallisen. Kaikissa meissä kuitenkin on ihailtavaa ja sitä saa itsekin ihailla itseään. Terve itserakkaus tekee vain hyvää!

rv 30

RV 30 – Tiiti

Tiiti liikkuu viikko viikolta enempi, nytkin kokoajan touhuaa kun kirjoittelen tässä. Kun oon paikallaan niin silloin Tiiti ei tunnu olevan hetkeäkään paikallaan. Oikea kickboxingtwerkaaja ja nyt vielä moshaajakin päällään, heh! Kuitenkin jos mä otan kännykän esiin ja yritän kuvata vatsan heilumista niin johan hiljenee, ujostelee vissiin kameraa, hih. Nyt ontosiaan puseknut päätäänalaspäin, peppuaan vatsan sivuunja jaloillaan ottaa vauhtia ylempää, kädetkin viuhtoo välillä alempana.

PregLife sovelluksen mukaan vauva on nyt noin 37 sentin mittainen ja viikon alussa n. 1,6 kg ja viikon lopussa n. 1,76 kg. Meidän Tiitiihän on näissä mennyt sen pari sataa grammaa edellä, että alkaa olemaanpikkuhiljaa varmaan jo kaksi kiloinen. Vatsan SF mitta oli tällä viikolla 25 cm, hieman keskikäyrän alapuolella ja lääkärikin sanoi mun mentyä makuulle, että on pieni vatsa, seisoessa näyttää kuulemma isommalta, johtuen luultavasti mun selän notkosta. Sydän jyskytti hyvin 140 paikkeilla.

rv 30
 

RV 30 -10 jäljellä

Sitä voi alkaa laskemaan kahden käden sormilla jäljellä olevia viikkoja. Tähän asti tää aika on kyllä mennyt tosi nopsaan ja kymmenen viikkoa tuntuu nyt jotenkin tosi lyhyeltä ajalta, se voi olla vielä lyhyempi tai sen kaksi viikkoa pidempikin, mutta kuitenkin… Alkaakohan tää sitten kuitenkin jossain kohtaa tuntumaan pitkältä, se loppuaika, niinkuin kaikki sanovat. Toisaalta monet on jo tässä kohtaa kokeneet ajan pitkäksi… kuitenkin maks. 12 viikkoa niin meillä on pikkuinen poika sylissä, ihan käsittämätöntä edelleenkin <3

Lue myös aiemmat raskausviikkopostaukset postaukset, joka rv postauksessa on edelliseen viikkoon linkki 😉

RV 29 – aktiivinen viikko pikku twerkkaajan kanssa

Lue myös:

Raskausajan ruokavalio – omani ja faktatietoa

Seuraa instassa

@outikarita

2 kommenttia

  1. Tiitus kirjoitti:

    Ihanat haalarit. Mistä? ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *