Hae
Outi Karita

Ikävä – mitä minulla on ikävä, mitä ei….

Ikävä. Pakko mainita tähän alkuun, että vaikka katson välillä vanhoja kuvia, että onpas kroppa ollut erilainen, niin mulla ei ole tällä hetkellä ikävä sitä timmimpää kroppaa, ei se kuulu tähän raskauteen ja tiedän saavani kroppani taas timmiksi jos ja kun haluan. Siinäkin kuitenkin ajatuksena hyvinvoiva kroppa, ei pelkästään timmi. On kuitenkin joitakin asioita, joita tässä raskausaikana on tullut ikävä. Välillä olen myös miettinyt, että tuleekohan mun ikävä sitten taas jotain asioita kun vauva syntyy vai osaanko sitten edes ikävöidä mitään vauvakuplassa? No, oon mä nyt raskausaikanakin joitain juttuja ikävöinyt vaikka raskauskuplassa osittain elelenkin, kuplassa missä toisinaan vaan kaikki on ihanaa ja vaikka välillä on jotain kurjaakin niin positiiviset jutut on jatkuvasti kuitenkin päälimmäisenä.

ikävä

Mitä minulla on ikävä?

Monipuolisempaa liikuntaa, lenkkeilyä, rullaluistelua, erilaisia kovatehoisia treenejä…

Jumppaohjausta

Farkkuja ja korkokenkiä ja kyllä, olen tosissani!

Viiniä toisinaan

 

Mitä minulle ei tule ikävä?

Liitos- ym. raskauskipuja ja kolotuksia

Jatkuvaa vessahätää ja janoa, tosin jano saattaa kuulemma imettäessä jatkua…

Mitä minulla ei ole ikävä?

Kylmyyttä. Olen aina ollut se ensimmäinen pitkähihaisen ja takin päälle vetäjä, nyt muilla onkin kylmä ennen mua.

Kuukautisia ja kuukautiskipuja

Lapsettomuushoitoja ja kuukautisten  alkamisen  tuomia pettymyksiä

Mitä minulle saattaa tulla ikävä?

Kunnon yöunia luultavasti, näin olen ymmärtänyt 😛

Omia kahvilahetkiä. Nautin näistä kovasti ainakin tällä hetkellä, että tämä saattaa olla yksi ikävän kohde, mutta ehkä mut joskus päästetään nauttimaan hetki itsekseni mun lempparikahvilaan…

Nyt kuitenkin

Keskityn kaikkeen positiiviseen ja nautin kaikesta ihanasta mitä raskausaika on tuonut elämään <3
Taidan näistä asioista kirjoittaa oman postauksensa, vaikka olenhan mä tuonut näitä ihanuuksia esille viikkopostauksissanikin 😉

Mitä teillä on ollut ikävä, mitä ei….?

Seuraa myös Instassa ja etenkin Storyn puolella paljon juttua monipuolisesti vähän kaikesta 😀

@outikarita

4 kommenttia

  1. Suvi kirjoitti:

    Mulla ei ole ollut ikävä myöskään menkkoja, ne kamaluudet vois vaan hukata jonnekin… Eikä ole ikävä ehkäisyä! Tosin siihen on todennäköisesti tulossa muutos tämän jälkeen, kun enempää lapsia ei ole toiveissa.
    Ikävä on lähinnä elämää ilman jatkuvaa selkäkipua ja supistuksia. Ja sitä että mahtuis jotkut paidat päälle. 😀 Ihme kyllä mulla menee edelleen vanhat farkut päälle, mutta mitkään paidat ei oikein enää passaa.
    Sitten taas toisaalta varmaan kumminkin raskauden jälkeen iskee masu ikävä jossain kohtaa samalla tavalla kuin kahdella muullakin kerralla. Ja sitä kuinka tuntee pienen liikkuvan mahassa, sekä se odotus että millainen vauva sieltä syntyy. Mutta kyllä se vaan niin on, että lapsiluku tulee joskus täyteen ja luulenpa, että tämän jälkeen meidän kiintiö on täynnä. Sitten voi lisätä vaikka noita karvalapsia. 🙂

    • Outi Karita kirjoitti:

      Mua ahdistaa farkkujen yläosa, menee kyllä päälle, mutta tuntuu ikävän puristavalta alavatsassa. Mielummin pitää kaikkea joustavaa…
      Selkäkipuihin ja supistuksiin kannattaa hakea kyllä apua liikunnasta ja kehonhuollosta 🙂
      sitä mäkin oon miettinyt, että mahtaako iskeä masuikävä vaikka pikkuinen sitten onkin ihana saada sieltä masusta syliin <3

  2. Henna kirjoitti:

    Mä oon ottanu yllättävän raskaasti painonnousun ja kropan muuttumisen, vaikka ennen ajattelin ettei sillä olis mulle mitään väliä. Ehkä ennen raskautta myös ajattelin pystyväni liikkumaan paljon koko raskauden. No empä oo voinut, joten kaipuu urheilemaan on kova ja tiedä kyllä että sinne pääsee vauvan syntymän jälkeen palaamaan 🙂 joten ehkä se on enemmän näiden yhdistelmä mikä ahdistaa välillä.
    Viiniä kaipaan välillä myös. Varsinki näin kesällä lasi kylmää valkkaria ja tietyt ruuat kaipaa mun mielestä lasin viiniä seuraksi 😀 onneks alkoholiton Happy Joe on ihan ok ni sitä oon toisinaan käyny ostaa pullon. Juustoja kaipaan PALJON! Kunnon juustolautanen kaikkine lisukkeineen ja viinin kanssa tietenki. Myös sitä sushia kaipaan, kun ite en oo uskaltanu vielä luottaa ravintoloiden kalaan. Kasvissushia ollaan tehty kotona pari kertaa.
    En myöskään luultavasti tuu kaipaamaan näitä lonkka- ja selkäkipuja. Enkä jatkuvaa ”väsymystä” tai sellasta yllättävää tosi kokonaisvaltasta väsymystä joka on ollu ainaki mulle ihan uutta.
    Hyvät yöunet ei varmaan tuu takasin vauvan synnyttyä, mutta niitä kyllä kaipaan. Oon aina ollu tosi hyvä nukkumaan, kunnes koitti viiminen raskauskolmannes ja musta tuli todella herkkäuninen.
    Vaatteista oon vähän sillee molempi parempi. Kaipaan tiettyjä vaatteita ja sitä, että koko vaatekaappi mahtuu päälle. Mutta onhan se kiva ettei tarvi miettiä pömpöttääkö maha kun sen pömpöttää anyway 😀
    Tulipa pitkä kertomus, mutta kaikenkaikkiiaan oon kyllä nauttinu raskaana olemisesta <3
    P.S. Meillä taitaa olla alle vk eroa lasketulla-ajalla. Mulla on 31.10.

    • Outi Karita kirjoitti:

      Ihana kuulla, ettäoot nauttinut raskaana olemisesta, niin minäkin <3
      Meillä ei tosiaan olepaljoa eroa,s aas nähdä tuleeko lokakuisia vai marraskuisia 😀
      Mä myös aattelin että pystyisin liikkumaan läpi raskauden ja siihen pyrein. Liikkumaan toki pysty, mutta hyvin eri tavoin, mutta ymmärrän tuon ahdistuksen. Kyllä sen kanssa itsekin joutui henkisesti kamppailemaan jonkun aikaa kun joutui tahtia todella paljon hidastamaan ja jättämään paljon liikunnan saralta pois.Kuitenkin saanut tuon asian nyt hyvin käsiteltyä ja toivottavasti säkin pääset asian kanssa sinuiksi 🙂
      Sushiravintoloissa oon uskaltanut luottaa kahteen paikkaan ja jos se lohi mietityttää niin ota rapususheja, nehän on kuitenkin keitettyjä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *