Hae
Outi Karita

Teit meistä kauniin, minä -90 luvulla

APULANTA!!!

sdr

Oon aina tykännyt, ihan niistä ekoista biiseistä asti ja vaikka Apulannan musiikki on vuosien saatossa muuttunutkin, niin kuitenkin se jokin on pysynyt. Aina on Apulanta muhun uponnut ja niinpä mun oli nähtävä tuo leffa! Rikun kanssa oltiin sitten eilen leffa katsastamassa ja meistä mä oon se joka on kauemman ja enemmän kuunnellut Apista. Riku sanoikin leffan lopuksi, että se oli fanileffa. Niin, se ei ehkä aukea kaikille samalla tavalla, riippuu tosiaan kuinka paljon on Apulantaa seurannut ja kuunnellut, kuinka tuttuja ne vanhat biisit on, joiden tarinoita leffassa tuli. Itse olisin kaivannut vielä enemmän biisejä ja keikkamuistoja elokuvaan, mutta kyllä, kyllä se näinkin upposi. Hyvin oli saatu leffaan ysärifiilis ja voi, niin tuttua nuorten menoa ja juuri ne erilaiset henkilökuvaukset, miten kaikkia niitä vilisti Porinkin menoissa 😀

Elokuvan jälkeen jäin pohtimaan, kuinka iso vaikutus jollakin yksittäisellä ihmiselläkin on asioihin, kuten nyt esimerkiksi vaihto-oppilaalla Mandyllä Apulannan tarinaan. Kuinka iso tarkoitus sillä olikaan, että tuo Mandy tupsahti nimenomaan Heinolaan vaihtariksi. Hyvä leffa jättää pohtimaan monenlaisia asioita…

Kotona vielä illalla oli pakko laittaa ensin vähän vanhempaa Apista soimaan ja sitten perään uudempaa, kaksi albumia siinä sieniä pakastellessa lauantai-illan puuhana tuli kuunneltua. Tosin vanhempaa Apista kuunnellessa meni aika paljon aikaa mun omiin bailuihin, kun oli pakko vähän fiilistellä. Leffa myös toi niin ysärimuistot mieleen, että innostuin tekemään kuvakollaasin itsestäni -90 luvulla, tai vika kuva taitaa olla kyllä 2000 luvun alkupuolelta 😀

Mitäs muut on tykänneet tuosta leffasta?

ysariouti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *